sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Vähäisestä sanasta "meidän"

Jeesus Kristus "... antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden..." (Gal. 1:4).  Luther kirjoittaa tästä kohdasta kirjassaan Mannaa Jumalan lapsille:

"Tutki ahkeraan jokaista näistä sanoista! Erittäinkin ota vaari tuosta vähäisestä "meidän" sanasta! Se näet yksin on tärkeää, että se sovelletaan omaan itseen. Helposti sanonet ja uskonet Kristuksen, Jumalan Pojan, alttiiksi annetuksi Pietarin, Paavalin ja muiden pyhien ihmisten syntien tähden - heidän uskomme olleen mahdollisia armoon - mutta vaikeinta on sinun, joka näet itsesi mahdottomaksi armoon, sydämestäsi sanoa ja uskoa Kristuksen annetuksi sinun voittamattomien, äärettömien ja suurien syntiesi tähden. Helppo on ihanin sanoin ylistää Kristuksen hyvää tekoa, sitä itselleen omistamatta, mutta kun tuo omistussana meidän on lisättävä, silloin heikko luonto ja järki säpsähtää, silloin ei rohjeta lähestyä Jumalaa eikä toivoa itselleen lahjaksi annettavan niin suurta aarretta; sen vuoksi ei tahdotakaan olla tekemisissä Jumalan kanssa, ennen kuin ollaan synnittömiä. Kristityn erikoista taitoa ja viisautta on siis se, että hän pitää täytenä totuutena nämä sanat: Kristus on annettu kuolemaan, ei meidän vanhurskautemme eikä pyhyytemme, vaan meidän syntiemme tähden. Ellet kuulu niiden joukkoon, jotka sanovat: Meidän tähtemme, on autuutesi mennyttä."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti