"... Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: "Herrani, mitä tahdot minun tekevän?" Joosua 5:14 KR-92
Uskallammeko me... kysyä?
Ei tahdo uskallus riittää.
Pelottaa. Kokee suurta heikkoutta.
Kelvottomuutta.
"Saul kysyi: "Herra, kuka sinä olet?"
Herra sanoi: "Minä olen Jeesus,
jota sinä vainoat. Nouse jaloillesi.
Minä olen ilmestynyt sinulle,
koska olen valinnut sinut
palvelijakseni ja todistajakseni,
kertomaan siitä, mitä nyt
olet nähnyt, ja mitä vielä
olet näkevä, kun sinulle ilmestyn."
Apt. 26:15-16 KR-92
Ja Joosuakin uskalsi sen takia, että hän näki:
"Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: "Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?"
Mies vastasi: "En kumpaakaan.
Olen Herran sotajoukon päällikkö
ja olen juuri saapunut tänne."
Silloin Joosua lankesi polvilleen,
kumartui maahan saakka ja sanoi:
"Herrani, mitä tahdot minun tekevän?"
Herran sotajoukon päällikkö sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." Ja Joosua teki niin." Joosua 5:13-15 KR-92 (Paikka oli pyhä; kuin oli Mooseksellakin ollut.)
He kumpikin, Joosua ja Saul, näkivät jotain sellaista; pyhää ja kirkasta, voimakasta ja erilaista, joka oli selvästi enemmän kuin se, mikä oli heille tuttua. Se pisti kysymään. Ja antoi uskalluksen. Oltiinhan siinä Pyhän kanssa kasvokkain. Ja Pyhyys heidän edessään, ei tahtonut tuhota heitä - vaan auttaa. Ja antaa jotakin, mihin omin yrityksin ei olisi kyetty.
Kiitos Herra, että sinun katseesi seuraa meitäkin🌟
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti