Yleensä herään itse, mutta tänä aamuna minut herätettiin, koska en ollut herännyt ilman herätystä kuten yleensä, enkä edes kuullut tavallisen herätyskelloni ääntä. Niinpä sitten heräämiseni oli hyvin äkkinäinen. Jäin miettimään ylösnoustuani tätä heräämisasiaa; että kun aikanaan "kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen" ja heidät/meidät herätetään ylösnousuun, millainen hetki se mahtaakaan olla, havahtua siihen? Olemme olleet täydellisessä pimeässä; kuoleman unessa, ja sitten korvamme kuulevat yht'äkkiä sen äänen: Herätkää! Tuntuuko se ihanalta herätykseltä, ihanaan aamuun ja valoon...🌅
Emme niin tarkkaan tiedä kaikkea siitä, mutta kuitenkin sen, että kaikki kuolleet nousevat ylös...
Jeesus sanoi kerran näin: "Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä." Joh. 5:28
Kun minulla omassa arjessani voi olla kolmenlaisia ylösnousuja: herään ilman herätystä, kello herättää minut, tai joku herättää minut, on taivaalliseen aamuunkin erilaisia ylösnousun aikoja. On "ensimmäinen ylösnousemus", jolloin "Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin", ja ne, jotka Jeesuksen tullessa omiaan noutamaan ovat elossa täällä maan päällä: "sitten meidät, jotka olemme elossa, temmataan heidän kanssaan yhdessä Kristusta vastaan yläilmoihin". Sitten myöhemmin on ryhmä, jotka eivät olleet aiemmin heränneet.
1. Tessalonikalaiskirje 4:13-18. (v. -38 käännös) |
Ilmestyskirja 20:5-6 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti