Psalmissa 89 Esrahilainen Etan muistelee Jumalan lupausta:
"Näyssä sinä kerran vakuutit palvelijoillesi: "Minä olen valinnut nuorukaisen kansan joukosta, olen pannut kruunun sankarin päähän. Minä olen löytänyt palvelijani Daavidin ja voidellut hänet pyhällä öljylläni... Minä annan hänen sukunsa säilyä iäti, annan hänen valtaistuimensa pysyä niin kauan kuin taivas kaartuu maan yllä." Ps. 89:20-21,30 KR-92
Sitten hän valittaa, että Jumala on hylännyt kansansa ja tehnyt tyhjäksi liittonsa:
"Kuitenkin sinä vihastuit voideltuusi, hylkäsit ja jätit hänet. Sinä teit tyhjäksi liiton, jonka olit tehnyt palvelijasi kanssa, ja paiskasit maahan hänen kruununsa." Ps. 89:39-40 KR-92
Sitten hän kysyy suoraan:
"Herra, missä on sinun uskollisuutesi, missä ovat lupauksesi, jonka annoit kerran valalla vannoen?" Ps 89:50 KR-92
Mekin voimme kysyä, missä on se Jumalan lupaus, missä se kuningaskunta, missä se mahti? Kansaasi ahdistetaan yhä.
MUTTA: Me olemme saaneet myös lukea evankeliumit. Olemme saaneet lukea Jeesuksen syntymästä, ja hänen toiminnastaan maan päällä. Ja myös siitä, kuinka kuningas Herodes niin pelkäsi tätä tulevaa kuningasta, että tapatti monet pienet pojat Betlehemin kylästä, saadakseen hengiltä tämän yhden. Mutta Jumala, tämän tulevan kuninkaan Isä, piti huolta lapsestaan: hänet ohjattiin turvaan Egyptiin Herodeksen murhanhimolta. Eikä tätä ikuista kuningasta saaneet hengiltä hänen omat kansalaisensakaan, roomalaisten avustuksella. Vaikka hänet naulattiin ristille, ja hän kuoli, oli kolme päivää haudassa kuolleena; ei kuolema kyennyt pitämään häntä vallassaan! Hän nousi kuolleista, ja nousi Isänsä luo taivaaseen. Siellä, sieltä käsin hän hallitsee jo nyt, mutta tulee vielä tännekin ja hänen valtansa on se ikuinen, odotettu valtakunta, jolla ei ole loppua.
"Hän on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita", näin kirkoissa luettavan uskontunnustuksen* sanoin.
Ja mitä tulee asioita miettineeseen Esrahilaiseen Etaniin, hänkin olisi iloinnut, jos olisi tiennyt saman, mikä tieto meillä on ollut saatavilla: Jeesus oli myös Daavidin jälkeläinen. Esrahilainen Etan ei tiennyt vielä hänestä... kuten me. Etan olisi suuresti iloinnut, jos olisi saanut tietää Jeesuksesta...
*https://katekismus.fi/uskontunnustus/18.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti