maanantai 14. lokakuuta 2024

Herra käskee Jeremiaa ostamaan itselleen vyön...

"Herra sanoi minulle: "Mene ostamaan itsellesi pellavavyö ja sido se vyötäisillesi. Varo kastelemasta sitä!" Minä ostin vyön ja sidoin sen vyötäisilleni, kuten Herra oli käskenyt. Taas tuli minulle Herran sana: "Ota mukaasi vyö, jonka olet ostanut ja jota pidät vyötäisilläsi, ja mene Eufratvirralle. Kätke vyö siellä kallionkoloon." Minä menin Eufratvirran rannalle ja kätkin vyön sinne, niin kuin Herra oli käskenyt. Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: "Lähde nyt hakemaan takaisin vyö, jonkä minä käskin sinun kätkeä Eufratin rantaan." Niin minä menin Eufratille ja kaivoin vyön esiin paikasta, johon olin sen kätkenyt. Mutta vyö oli mennyt pilalle, siitä ei ollut enää mihinkään."  Jeremia 13:1-7 KR-92

Tuo sai mielikuvitukseni liikkeelle. Kuvittelin mielessäni Jeremiaa ostamassa vyötä, ja millainen se vyö olisi voinut olla. Innostuin kuvittamaan tätä asiaa, vaikka en nyt tietenkään tiedä, millainen se vyö oikeasti oli. Oliko ihan vain valkoinen, vai millainen lie ollut. Kuvittelin kuitenkin. Liekö hän jostain torilta käynyt sen ostamassa. Myikö niitä naiset, vai valmistiko niitä jotkut miehetkin. Mutta ajattelin, että varmaankin vyö oli hieno. Kuvittelin itse sen kauniisti kirjotuksi. Olisin halunnut kuvaani viiniköynnöksen lehtiä vyöhön, mutta kun en osannut, piti yksinkertaistaa. Vyö tuskin oli halvemmasta päästä. Kun kerran Herra itse oli käskenyt sen ostaa, oli se varmaan sieltä parhaasta päästä, mitä tarjolla oli. Jeremia sitten sen hienon vyön kanssa "keekoili". Jollaista sanaa olisivat voineet käyttää hänet nähneet ja tunteneet. Sillä tuskin hän yleensä hienosteli vaatteillaan, niin luulen. Voisi kuvitella, että joku tukeva nahkavyö olisi hänelle paremmin sopinut.  Ihmettelivätköhän kyläläiset, että mitähän nyt on, kun on noin hienon vyön mennyt ostamaan. Ja entäs sitten, kun vyö joskus katosi käytöstä. Sanottiinhan, että pitkän ajan kuluttua... eli kauan Jeremia sitä käyttikin. Kyseltiinkö häneltä, että mihinkäs oot vyös hukannut? Mitähän Jeremia sittten tuumi, kun löysi aikojen päästä sen hienon vyönsä turmeltuneena? Varmaan oli ihan homeessa koko vyö. Jännä juttu; Jumalahan ihan alussa jo käski Jeremiaa pitämään sen kuivana. Mutta nyt sitten siellä jossain Eufratin rantapenkereillä piilossa olleena, se oli mennyt ihan pilalle. Olisi kiva tietää, millainen se piilopaikka oikein tarkalleen oli, kuiva vai kostea. Eufratin nimi on varmaan suurimmalle osalle maailman ihmisiä aivan tuttu. Sehän on ollut olemassa aivan maailman alusta alkaen, kuten myös Tigris-joki. Molemmat olemassa vieläkin!


Jeremian vyön osto. Jer. 13:1-11 KR-92

Se vyö, millainen lie oikeasti sitten ollutkaan, toimi Herran antamana esimerkkinä hänen omalle kansalleen. Herra puhui Jeremialle:

"Silloin minulle tuli tämä Herran sana: Näin sanoo Herra: "Samalla tavalla minä teen lopun Juudan ja Jerusalemin korskeudesta. Tämä paha kansa ei halua kuulla minun sanojani. Sen sydän on paatunut, se seuraa vieraita jumalia, palvelee ja rukoilee niitä. Siksi sille käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään. Niin kuin mies sitoo vyön vyötäisilleen, niin olen minä sitonut itseeni koko Israelin heimon ja Juudan heimon, sanoo Herra. Niiden piti olla minun kansani ja tuoda minulle kunniaa, ylistystä ja mainetta, mutta he eivät totelleet minua. Jeremia 13: 8-11 KR-92




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti