Meillä saattaa olla kova halu, ja ideoitakin olisi. Mutta "olosuhteet" eivät anna myöten. Mutta siinäpä saattaakin olla se, että se mitä niin kovasti tahtoisimmekin tehdä, ei kuitenkaan ole meidän hommaksemme tarkoitettu. Muistamme Daavidin haluamiset. Hänellä oli kova halu rakentaa Jumalalle temppeli. Hän suunnitteli ja teki valmisteluja sitä varten. Mutta itse temppelin rakennustyö ei ollut häntä varten. Sen olisi tekevä hänen poikansa Salomo, niin ilmoitti Jumala. Kukaties mekin saatamme olla tekemässä tietämättämme jotain valmisteluja jotakin toista varten johonkin asiaan. Emme tiedä. Mutta Jumala tietää.
Mutta vaikka meistä tuntuisi kurjalta, ettemme saisi tehdä jotain haluamaamme, voimme ainakin iloita ja riemuita tästä asiasta; sanasta, jonka Sakarja on joskus muistiin merkinnyt:
"Iloitse ja riemuitse, tytär Siion! Katso, minä tulen ja asetun asumaan sinun luoksesi, sanoo Herra." Sakarja 2:14 KR-92
Jeesuksessa tämä toteutui meillekin! Jeesushan lupasi olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Siinä sitä on kyllä ilon aihetta, jos käännämme mielemme sitä ilonaihetta kohti. Minua itseäni ilahdutti tuo ylle kirjoittamani jae, kun sen jostain muistiinpanovihkosestani löysin. Kyseisen jakeen jatkona on sitten näin: "Tuona päivänä monet kansat liittyvät Herraan, ja niistäkin tulee hänen kansaansa..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti