"- älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi - minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni." Jes. 41:10 KR-92
Tuo jae tuli ennen ylösnousua osittain mieleeni, ja piti heti ylösnoustua etsiä se. Se tuli rohkaisevana mieleen, kun on ollut vähän ankeita, masentavia ajatukset viime päivinä (vaikka ei mitään järin ihmeellistä olekaan meneillään.) Mieleeni tuli samassa yhteydessä myös eräs piirustus, jonka joskus tein. Siinä sanoi kuvassa ollut ihminen: - Aina näitä vuoria, eikä Jumalaakaan näy missään... Eikä se henkilö huomaa, että seisoo juuri siinä Jumalan jalkojen juuressa; niitä vuoriksi luulee! Sen kuvankin haluan vielä etsiä laatikostani. Mutta jotain samaa - sitä Jumalan läheisyys-asiaa hipovia, muita piirustuksia, jo löysinkin.
Ja tuossa sitten jo onkin se etsittäväksi jäänyt kuva tullut löydetyksikin. Klikkaa isommaksi tuo, niin näkyvät paremmin.
---
Mutta tuohon Jesajan jakeeseen liittyen, haluan kirjoittaa vielä pari edeltävääkin jaetta; sillä tuo jae vähän kuin vaatii ne mukaansa, koska alkukirjain on pieni... (samoin muuten vanhemmassakin käännöksessä).
"Sinä, palvelijani Israel, Jaakob, sinä jonka olen valinnut, sinä, ystäväni Aabrahamin siemen, sinä, jonka käteen minä tartuin, jonka minä toin maan ääristä ja kutsuin kaukaisimmista kolkista, jolle minä sanoin: "Sinä olet palvelijani, minä olen sinut valinnut, en sinua *väheksynyt" - älä pelkää, minä olen sinun kanssasi! Älä arkana pälyile ympärillesi - minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vakaalla, lujalla kädelläni." Jes. 41:8-10 KR-92 *(v. - 33 käännös: "halpana pitänyt")
---
"Sinä...ystäväni, Abrahamin siemen..."! Tuntuuko röyhkeältä meidän pakanuudesta kääntyneiden, (vrt. juutalaiset), ottaa itsellemme tällainen asema? Emme me sitä ota. Se annettiin meillekin saman uskon perusteella, kuin Abrahamille aikoinaan. Jossain kohtaa Raamatussa tuosta asiasta sanotaan jotakin. Pitääkin etsiä se... niitä.
"Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinun kanssasi saavat kaikki kansat siunauksen." Gal. 3:8 KR-92
Ja näköjään juuri Galatalaiskirjeessä on tuota asiaa käsitelty usemmassakin jakeessa.
"Muistattehan Abrahamin: "Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi." Gal. 3:6 KR-92
"Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko." Gal. 3:7 KR-92
"Tämä tarkoittaa, etteivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan että jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset." Room. 9:8 KR-92
Noita, ynnä muita - löysin hakusanalla: "Aabrahamin jälkeläisiä":
https://www.bible.com/fi/search/bible?query=Aabrahamin%20j%C3%A4lkel%C3%A4isi%C3%A4
Vielä täytyy todeta, että Jumalan lupaukset juutalaiselle kansalle myöskin pitävät paikkansa yhä edelleen. Heillä on Jumalan suunnitelmissa ollut - ja on, ihan erityinen asemansa. Jeesuskin oli juutalainen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti