Herra, ravitse meitäkin armollasi, taivaan leivällä. Muinoin avasit kallion, ja siitä kumpusi vettä, ja vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata. Virkistä meitäkin taivaallisella vedelläsi - ja leivälläsi; meitä, jotka olemme nääntyneet ja pelokkaat niin usein - kaivaten apuasi. Sinun rauhaasi ja virvoitustasi me kaipaamme. Sitä uutta elämää, tämän maallisen elämämme keskelle - sinua Herra!
"Jumalan virta on vettä täynnä"💦
Jolla on jano, "tulkoon minun tyköni ja juokoon" - huusi Jeesus.
Todellinen taivaasta tullut leipä - oli ja on, hänen ruumiinsa puolestamme!
---
Rukouksen sanoja kirjoitin eräänä päivänä, kun olin lukenut sanoja, jotka olivat peräisin jakeista: Ps. 105:40-42. Koin itsellenikin tarpeelliseksi taivaan leivän ja kuivaa maata pitkin kummunneen veden. Herra muistaa yhä lupauksensa!
"He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä. Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata. Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille." Ps. 105:40-42 KR-92
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti