Tämän aamun tekstit kuuluvat kaikki jollain tavoin yhteen...

KUUROSOKEA

Minulle tuli eilen tai toissapäivänä mieleen ajatus, että sitä on jollain lailla kuin kuurosokea; ei näe, ei kuule. Mutta kuurosokeakin voi aistia silti jotain. Tänä aamuna luin Apostolien tekojen lopusta, viimeisestä luvusta sanat, jotka Paavali puhui Roomassa maanmiehilleen:

"Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan kautta teidän isillenne, sanoen: 'Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.' " Apt. 28:25-27

Paranna minutkin - paatumuksestani!

KAIKILLE

"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille jotka uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12

Siellä piirin ulkokehällä joku haikeana katselee muita, jotka lähellä häntä ovat. Hän ajattelee: "Ollapa minäkin." Itkien hän kääntyy pois; kun ei osaa, uskalla, ei rohkene sinne toisten joukkoon käydä. Ja pelkää vielä sitäkin, ettei tuo yksi häntä hyväksy kuitenkaan, ettei häntä rakasta... kun hän on vain tämmöinen. Mutta kohta, kun on selkänsä kääntänyt, kuulee hän askeleita takaansa. "Mitä nyt?", hän ehtii ajatella. Samassa hänen olkapäälleen laskeutuu käsi ja lämmin, sointuva ääni sanoo: "Tuula, (laita oma nimesi tuohon tilalle), älä lähde pois. Tule minun kanssani. Tahdon sinut mukaani." Ja samassa hän kääntää pakenijan kohti itseään ja pakenija näkee rakkauden hänen katseessaan. Nyt hän uskaltaa, kun häntä oikein kädestä viedään sinne toisten joukkoon. Sinne päästyään hän istuu noutajansa vieressä. Siitä hän ei halua enää koskaan pois. Siinä istuessaan hän myös huomaa, että samanlaisia ne toisetkin ovat: armahdettuja, noudettuja, rakastettuja. Sinäkin saat tulla. Älä lähde pois. Rukoile häntä noutamaan sinut, jos et muuten uskalla tulla.

ODOTUS

Ajattelin tänä aamuna, etten tahtoisi odottaa turhaan mitään sellaista, jota ei ole tarkoituskaan tulla. Mitä minä odotan? Yksi ainakin on varma, mitä odotan, että kerran pääsisin perille minäkin. Sitä ainakin odotan, haluan odottaa.

"Vanhurskasten odotus koituu iloksi, mutta jumalattomien toivo hukkuu." Sananl. 10:28

---

Ja vielä yllättäen tulla pölähti yhden kirjan välistä vanha lappunen, johon olin v. 2016 kirjoitellut.

"Kaksi hahmoa lähestyy tiellä toisiaan. He tulevat vastakkain, tervehtivät ilahtuneina toisiaan, oikein kädestä pitäen - ja kysyvät toisiltaan, jatkettaisiinko kävelyä yhdessä?"

"Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, 
vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa,
uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.
Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa. Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä." Ps 85:11-14

Siunausta sinun päivääsi!