Jaakobkin sai oman leimansa. Häntä kutsuttiin pettäjäksi. Sen leiman antoivan hänelle ihmiset hänen toimintansa takia. Hänelle lyötiin toisenlainenkin leima. Hänen taistellessaan Jumalan kanssa, löi tuo "muuan mies" häntä lonkkaan niin, että jatkossa Jaakob ontui. Mutta hän sai myös uuden nimen. Se nimi oli Israel. Nimi muistutti häntä taistelusta Jumalan kanssa - ja Jumalasta itsestään: Jisra - hän taisteli, Eel - Jumala. Paikka, jossa tuo Jaakobille tapahtui, oli Penuel - Jumalan kasvot. (1. Moos. 32:24-31, sanoista Jisra, Eel, Penuel oli tietoa Raamatun sivun alalaidassa.)
Paavalillakin oli joku leima. Hän kertoi itse : "...on minulle annettu lihaani pistin..." (2. Kor. 12:7). Hän oli rukoillut siitä pääsyä, mutta oli saanut Jumalalta vastauksen: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2. Kor. 12:9)
Mutta vaikka meissä ei olisi ainuttakaan muuta leimaa, olisi meissä syytä olla tämä yksi: Jeesuksen oma.
Puumerkki, omistuskirjoitus, leima, kaiverrus, sinetti... Niitä toisinaan arvokkaista asioista etsitään.
Aina arvokas ei näytä päältä päin siltä, mutta tosiasia ei siitä muutu.
Olkoon kuinka rujo tahansa, jos siitä löytyy merkki: "Kuninkaan oma", on se suunnattoman arvokas!
Kiitos, tämä osui ja upposi suoraan sydämeen. :)
VastaaPoistaKiitos, että kerroit! Valoisaa maaliskuuta sinne:)
Poista