torstai 29. elokuuta 2024
Toinen ei ollut kiitollinen... Toinen ylisti Jumalaa suureen ääneen.
tiistai 27. elokuuta 2024
Kun tänäkin aamuna...
Aamut on minulle vaikeita. Silloin erityisesti kaikenlaiset vaikeudet hyökkäävät mieleen. Niin tänäkin aamuna. Mutta useimmiten sieltä ankeuden notkosta noustaan päivän mittaan hieman paremmille näkymille. Niin tänäkin aamuna.
Mikä se sitten tällä kertaa antoi parempaa ajattelemista? Kun siinä kävellessäni yhtäkkiä huomasin sinisellä taivaalla kuun puolikkaan, haipuvana, kuin pilvet; kun sieltä takaani juuri aurinkokin antoi ilahduttaen valoaan.
Mikä siinä kuun näkemisessä sitten niin erityiseltä nyt tuntui? Se muistutti minua siitä, "ken on luonut sinitaivaan" ja kaiken muun! Kuun ja tähdet, meret, maat, eläimet - ja ihmisen. Ja Luoja myös lopulta kaikkea hallitsee.
Vaikka ihminen saakin kaikenlaista puuhastella, ihmisen valta ja voima ei ole rajaton. Mutta Jumalan on! Meidänkin kaikkien asioidemme yli.
---
Aamusta... iltaan on Herra! Ja yölläkin Hän valvoo...
☀️🌅🌠
sunnuntai 25. elokuuta 2024
Missä ei tarvita lampun valoa?
- Siellä missä luonnollinen, aito valo näkyy; valaisten, ilahduttaen, tuoden toivon näkymiä jo täällä ajassa☀️
Keittiössä oli taas pitkästä aikaa näkyvissä ilahduttavia valopaikkoja. Kun on sunnuntai, niin heräsin arkea myöhemmin. Arkena se herääminen on niin aikaisin, ettei aurinko tänne paista ollenkaan; tarvitsee keinovaloa.
Mutta kerran:
torstai 22. elokuuta 2024
Piti vielä illalla nousta kirjoittamaan tämä...
... paperille aamua varten, että sen silloinkin muistaisin. Tuo kun tuli nukkumaan mennessä lohduttavana mieleen🌟
tiistai 20. elokuuta 2024
Millaisia uutisia?
maanantai 19. elokuuta 2024
Muutoksen kourissa
Apealla mielellä tänä aamuna ollessani, ei tavalliset aamulukemiseni sytyttäneet mieltäni. Mutta hartauskirjoista löysin jotain, joka tuntui lohdulliselta. Ensin tähän viimeiseksi löytämäni, joka oli Max Lucadon Päivittäin armon kantamana -kirjasta:
"Muista vain tämä: Et mene huomenna minnekään, missä minä en ole jo ollut ... Pysyvyyden paikka muutoksen maailmassa." Max Lucado
Jakeena siinä oli: "Herra on alati ohjaava sinua." Jes. 58:11
Ennen yllämainittuja Fredrik Wislöffin rukouskirjasta olin lukenut tämän:
"Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee." Sef. 3:17
Minun laillani Wislöffkin mietti, voisiko sana häntä tarkoittaa, mutta tuli siihen tulokseen, että Kristuksen työn tähden voi iloita siitä.
keskiviikko 14. elokuuta 2024
Kun Jeesus käveli järven pinnalla...
... säikähtivät opetuslapset aivan älyttömästi. "... Jeesus rauhoitteli heitä ja sanoi:
Sekään, mitä leiville tapahtui, ei ollut avannut heidän silmiään. Niin paatuneet heidän sydämensä olivat." kts. Markus 6:45-52
"Paatuneet"... opetuslapset, ihmeitä nähneet, Jeesuksen seurassa olleet ja kuulleet!
Kuinka sitten me, jotka olemme yleensä vain "korvakuulolta" kuulleet ja kirjasta lukeneet, emme kasvokkain nähneet! Auta meitä. Armahda meitä. Ilman armoasi hukumme.
sunnuntai 11. elokuuta 2024
Kun aamun luettavat ei tuntunut istuvan omaan mielialaan...
Aamun luettavissa kun näytti olevan aiheena ilo, ja kehoitusta iloitsemaan. Mutta oma mieli puolestaan oli virittynyt masentuneelle mielelle. Ei ollut mitään kiitosmieltä itsellä. Kaipasin jotain ihan muuta. Kävin noutamassa omalta pöydältäni yhden pikku kirjasen, jossa tiesin varmasti olevan jotain, joka omaankin mielialaani sopisi luettavaksi. Siinä on vapaasti muistelteltuina jakeita, lohdun ja rohkaisun sanoja. Yleensä selailen sitä kirjasta sieltä täältä. Nyt aloin sieltä alusta sivuja käännellen niitä jakeita siinä lueskella, ja pysähdyin yhteen: Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on kirjoitettu taivaassa. (vapaasti muisteltuna Luuk. 10:20 ). No niin, siinä nyt oli taas kiitosta, tuohon nyt ainakin voisi... - sanoi mieleni.
Mutta eikös vain heti tullut perään epäilevä ajatus, että onko se minun nimeni todella kuitenkaan... No, piti itseä muistuttaa, että valehtelisiko Jumala; joka on luonut meidät!? Hänkö heittäisi kalliisti ostamansa?! Jos hän kerran on sanonut, (Jeesuksen sanoin) että sitä, joka minun tyköni tulee minä en heitä ulos, niin täytyyhän sen sanan paikkansa pitää. Kun kerran hänen luokseen olen minäkin tullut, niin onhan minunkin nimeni sitten kirjoitettu! Mutta kun meidän korvan juuressa kuiskuttelee jatkuvasti valheitaan, ja epäilystä levittäen, sielujemme vihollinen, niin saa olla tarkkana, mitä kuuntelee - ja varsinkin; mitä uskoo. Ei kannata uskoa vihollista, ei myöskään omaa mieltä, joka ei useinkaan tunnu osaavan muuta toistella, kuin sitä kuinka kelvoton ja arvoton sitä itse on, että voisi olla Jumalan lapsi, ja hänen perheväkeään Jeesuksen kanssa. Oma mieli toistelee helposti niitä vihollisen valheita, että kun et ole pystynyt..., ja ei sinusta ole... Jumalan tahtoa täyttämään.
Mutta kun asia onkin niin, että Jeesus täytti kaiken sen, mihin me emme kykene! Jeesus teki TÄYDELLISEN teon meidän puolestamme! Siinä on kiitoksen aihetta:) Ja sen ilon:)
---
Eilen tein pienen vihkosen jämäpaperista ja kanteen leikkasin yhden kristillisen tapahtuman esitteestä palasia.
perjantai 9. elokuuta 2024
Olisiko siinä jokin mahdollisuus...?
Jeesushan antoi vinkin, että emme murehtisi tulevien päivien murheista tänään; ja sanoi, että kullekin päivälle riittäisivät ihan sen omat murheet.
Mutta entäs kun kuitenkin löydän itseni niin usein tekemästä juuri sitä, että murehdin jonkun muun päivän, kuin tämän, murheen aiheita? Tuleeko minulle siitä parempi ja levollisempi olotila? No ei, todellakaan! Päinvastoin kaikki alkaa näyttää vain ankeammalta yleensä, ja ilmaantuu uusia mietittäviä.
Mutta yhtenä iltana kävellessäni huomasin, katsellessani ympärilläni olevaa luonnon kauneutta, että miksi hukkaisin tämän päivän hyviä asioita murehtien huomisen huolia, joille en voi tänään kuitenkaan mitään. Tuli mieleen, että se Jeesuksen sanoma vinkki, että voisi jättää ne huomisen huolet huomiselle, antaa sitten ikäänkuin mahdollisuuden iloita siitä, minkä tänään näkee ja kokee iloitseminen arvoiseksi. Voisimmeko siis ehkä rohkaistua jättämään sen oman asioiden hallitsemiseen tarpeen vähemmälle, koska on olemassa kuitenkin meitä suurempi, joka kaikkea luotua hallitsee.
Kuvat tämänaamuisista näkymistä🌱☀️
torstai 8. elokuuta 2024
Lohdun ja rohkaisun sanoja taas tähänkin aamuun - ja kaikkeen
*Mikä mahtava kuva(us) asiasta! Kuvitella; jokainen isä ja lapsi on kuvajainen Jumalasta Isänä ja kaikista lapsista hänen lapsinaan...❤️ Kaikkihan olemme jonkun isän lapsia, ja kaikilla lapsilla on joka tapauksessa oltava joku isä, josta hän on lähtöisin!
tiistai 6. elokuuta 2024
"Miksi te noin pelkäätte?"
Myönnettävähän se on, että pelkään monenlaisia asioita. Aina uudestaan ja uudestaan, vaikka niistä entisistä tilanteista ja asioistakin on tultu läpi tähän asti.
Jeesus huomasi opetus"lapsosissaan" sitä samaa. Vaikka juuri oli koettu saadut avut, ja jopa suurten ihmeiden kera, niin aina se pelko silti tuli pian uudestaan taas. Silloin mieli on levoton ja sydän voi läpättää pelosta, milloin enemmän, milloin vähemmän. Pelko seuraa meitä kuin hiipivä varjo.
Mutta sitä enemmän meitä seuraa kyllä jokin muukin: Jumalan katse - ja se on rakastavan Isän katse! Tahtoisiko rakastava Isä lapselleen pahaa?! Ei rakastava Isä niin toimi. Mutta me olemme vielä niin pieniä, ymmärtämättömiä ja heikkoja, ettemme lainkaan ymmärrä puoliakaan siitä, mitä meidän annetaan kokea. Ja niinpä koemme asiat niinkuin koemme.
"Pelkoa ei rakkaudessa ole. Joka pelkää, ei vielä ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa. Täydellinen rakkaus karkoittaa pelon."
Mutta isoveljemme Jeesuskin hämmästeli sitä hitauttamme oppimaan Isän rakkauden suuruutta ja toimintatapoja, kun hän näki sitä niissä varhaisimmissa veljissämme... Joten kyllä hän ymmärtää, kuinka mekin pelkäämme. Ja yhä hän lupaa meitäkin auttaa hädässämme, olkoon se sitten suuri tai pieni. Kunpa meidän hätäilevä sydämemme muistaisi hänen aiemmat saapumisensakin - ja saamamme avut. Sama hän on tänäänkin. Ei hänessä ole muutosta, "ei vaihteen varjoa".
Raamattu meitä usein muistuttaa: "älä pelkää". Se on meille lempeä kehoitus luottamaan Jumalaan - omaan Isäämme❤️
Isoveljemme Jeesushan myös muistutti, että on kanssamme aina: "minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka". Jos hän kerran niin sanoi - niin silloin hän myös todella on! 🌊☀️
lauantai 3. elokuuta 2024
Lohdullinen sana siitä kuinka siemen kasvaa...
torstai 1. elokuuta 2024
Jumalan rakkaus! - siinä me sitä ihmettelemme...
Aamun ajatuksia Jumalan rakkaudesta meihin...
- kun velkoja, itse tuomari, kuningas, ottaa velkamme, rangaistuksemme, maksaakseen; emmekö nyt joudukaan velkavankeuteen...?!!!