Aamut on minulle vaikeita. Silloin erityisesti kaikenlaiset vaikeudet hyökkäävät mieleen. Niin tänäkin aamuna. Mutta useimmiten sieltä ankeuden notkosta noustaan päivän mittaan hieman paremmille näkymille. Niin tänäkin aamuna.
Mikä se sitten tällä kertaa antoi parempaa ajattelemista? Kun siinä kävellessäni yhtäkkiä huomasin sinisellä taivaalla kuun puolikkaan, haipuvana, kuin pilvet; kun sieltä takaani juuri aurinkokin antoi ilahduttaen valoaan.
Mikä siinä kuun näkemisessä sitten niin erityiseltä nyt tuntui? Se muistutti minua siitä, "ken on luonut sinitaivaan" ja kaiken muun! Kuun ja tähdet, meret, maat, eläimet - ja ihmisen. Ja Luoja myös lopulta kaikkea hallitsee.
Vaikka ihminen saakin kaikenlaista puuhastella, ihmisen valta ja voima ei ole rajaton. Mutta Jumalan on! Meidänkin kaikkien asioidemme yli.
---
Aamusta... iltaan on Herra! Ja yölläkin Hän valvoo...
☀️🌅🌠
Ja mitä vaikeisiin aamuihin tulee, niin nehän juuri minua ajavat etsimään rohkaisua ja lohdutusta Sanasta...🌿
VastaaPoistaMinullekin aamut ovat usein vaikeita. Mutta vaikeat olotilat ajavat kyllä etsimään Jumalan apua. Juuri eilen tuli vastaan psalmin 42 jae, jossa sanotaan: Jumalani, kun masennus valtaa mieleni, minä ajattelen sinua 🙏
PoistaOnneksi on Herra ja tulevaisuuden toivo, kumpa kaikki voisivat löytää Hänet, joka on meidän toivomme! t,Sesse
VastaaPoistaSe olisi tosiaan kaikkein tärkeintä!
Poista