maanantai 23. kesäkuuta 2025

Hän sai Jumalan rakkauden balsamia, ennenkuin muuta sanottiin tai tehtiin...

Siinä oli voipunut mies ensin; näkemätönnä ja syömätönnä ollut kolme päivää. Mutta sitten tapahtui jotain merkillistä. Hänen luokseen tulee mies, joka ei aluksi olisi todellakaan tahtonut tulla. Ja tuo mies kutsuu tätä pelättyä - nyt sokeaa ja voipunutta miestä - veljeksi!  "Saul, veljeni!..."* kuului nääntyneen korviin. Mikä lääke - mikä suloinen, uskomaton balsami, se olikaan hänen nääntyneelle sielulleen! Häntä, jonka elämä oli kolmen päivän aikana kääntynyt täysin päälaelleeen; kutsuu joku tuntematon veljekseen! Häntä, joka ei nyt tällä hetkellä tiennyt, kuka hän itse nyt on: pelätty, vihattu, kunnioituksensa menettänyt...? Mutta Jumalalle rakas!

---
* "Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon ja sanoi:  "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -  Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä." Apt.9:17 KR-92

"Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin. Ruokaa nautittuaan hän taas voimistui." Apt. 9:18-19 KR-92

sunnuntai 22. kesäkuuta 2025

Herran armoa koko elämä!

"Hyvä on kiittää Herraa,
laulaa ylistystä sinun  nimellesi, Korkein.
 
Hyvä on aamulla  kertoa armostasi ja  illalla uskollisuudestasi."
Ps. 92:2-3 KR-92







Jumalan turvassa...

"Miksi pelkäisin 
pahana päivänä...

Mutta henkeään ihminen
ei voi lunastaa...

Mutta Jumala lunastaa minut,
hän tempaa minut 
tuonelan otteesta..."
Ps. 49:6,8,16 KR-92




lauantai 21. kesäkuuta 2025

"Sen pakkotyö on päättynyt"

"- Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, 
sanoo teidän Jumalanne.

Puhukaa lempeäsi Jerusalemille, 
ja kertokaa sille,
että sen pakkotyö on päättynyt,
että sen syyllisyys on sovitettu,
sillä kaksin verroin on
Herran käsi sitä kurittanut
kaikista sen synneistä.

Ääni huutaa: 
- Raivatkaa autiomaahan
Herralle tie!
Tasoittakaa yli aron
valtatie meidän Jumalallemme!

Täyttykööt notkot, 
alentukoot huiput,
mäet madaltukoot,
vuorten louhikot tasoittukoot!

Herran kunnia ilmestyy,
kaikki saavat sen nähdä.
Näin on Herra puhunut.

Ääni sanoo: 
- Julista!
Ja minä kysyn:
- Mitä minun pitää julistaa?

- Ihminen on kuin ruoho,
ihmisen kauneus kuin kedon kukka!
Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,
kun Herran henkäys koskettaa sitä.
Niin, ruohoa ovat ihmiset.
Ruoho kuivuu, kukka lakastuu,
mutta meidän Jumalamme sana
pysyy iäti.

Nouse korkealle vuorelle, Siion,
ilosanoman tuoja!
Korota äänesi, Jerusalem,
ilosanoman saattaja!
Korota äänesi, älä pelkää!

Julista Juudan kaupungeille:
-Teidän Jumalanne tulee!
Itse Herra tulee suuressa voimassaan,
hän hallitsee vahvalla kädellään.
Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa,
johdattaa laumaa, jonka on 
omakseen hankkinut,
paimenen lailla hän kaitsee sitä, 
omin käsin hän kokoaa sen yhteen.
Karitsoita hän kantaa sylissään,
emolampaita hän ohjailee eteenpäin."

Jesaja 40: 1-11 KR-92








Koko elämän ajalta!

Nämä mietteet saivat oikeastaan alkunsa jo viikko sitten. Meillä oli kylässä yksi ystävä. Jossain vaiheessa hän kertoi jonkin ystävänsä mielessä olevasta toiveesta: että jostakin löytyisi vanha laulukirja: "Herramme tulee"*. Niitä ei välttämättä ole helppo löytää nykyään. No minulla oli sellainen siinä aivan vieressä olevassa kirjahyllyssä. Annoin sen siitä, vietäväksi sille kaipaavalle. Olin itse aikoinani kaivannut sellaista, syystä siitä, että se oli minulle lapsuudesta tuttu. Joskus siitä saattoi etsiä jonkun vanhan laulun, jota uudemmat laulukirjat eivät tarjoile. Tai jonkin laulun sanat olivat siinä vanhemmin sanoin, sellaisin, joilla oli lapsena laulun oppinut. Nyt saatoin toteuttaa toisen toiveen. (*Sitä laulukirjaa käytettiin helluntaiseurakunnissa vielä 70-luvun alussa, ennenkuin tuli uusi, vapaiden suuntien yhteinen "Hengellinen laulukirja" Senkin käyttö alkoi jo 70-luvun alkupuolella.)

Tänä aamuna tämä asia tuli mieleen, jostakin syystä. Mieleen tuli lapsuudesta myös toisenlainen laulukirja: värikäs, ison vihkon kokoinen lapsille tehty laulukirja: "Laula lapsi"**. Äidilläni oli ollut  lapsena sellainen ja äiti osti minulle ja siskolleni sellaisen, kun olimme lapsia; sillä 70-luvulla. Mietin sitten, että täällä kukaan ei ole tuntenut minua silloin. Omalle perheelleni olen tuttu 90-luvun alusta lähtien. Silloin tapasin mieheni. Hän tietysti kerrottuna tietää minun lapsuudestani asioita, kun niitä on kerrottu. Samoin kuin minä hänestä. Mutta on sitten eri asia olla tuttu jonkun kanssa omaten yhteiset muistot, jopa alusta asti. Moni saattaa tuntea meidät kyllä vuosikymmenten takaa, mutta ei aivan alusta asti. Joku puolestaan on tuntenut alussa, mutta elämä kun kuljettaa meitä ties mihin, niin ei ollakaan ehkä enää niin tuttuja, kuin oltiin oltu alussa. (**Vielä 90-luvulla oli mahdollista ostaa omille lapsillemmekin sellainen. Ihan uusi, kaupasta, ei mikään käytettynä löytynyt. Oli otettu uusi painos vanhasta. Se minulla on tallessa vielä.)


Mieleen tuli näitä miettiessä, myös Raamatusta henkilö, jolla oli tällaisia erilaisia tuntemisen kausia. Hän joutui 40-vuotiaana täysin erilleen, siitä elämänpiiristä, joka oli ollut hänelle tuttu, ja hän heille. Hänellä oli siellä entisessä elämässään vielä pohjalla sekin kokemus, että oli joutunut jo vauvana erilleen siitä perheestä, johon oli syntynyt. Mutta nyt hänet oli repäisty pois myös siitä kasvatti- (adoptio) perheestään. Tämä mies oli Mooses. Hän sai siinä uudessa aikuisen elämässään sitten vaimon ja lapsia, ainakin kaksi poikaa. Hänellä oli nyt aivan eri ympyrät, aivan eri maailma arjessaan kuin ennen. Hän varmasti pala palalta kertoili vaimolleen, mitä hänen elämässään oli ennen ollut. Lapsetkin saivat varmasti tietää niitä asioita aikanaan. Mutta yhteisiä muistoja ei ollut siltä ensimmäisen 40-vuoden ajalta. Velikin hänellä oli siellä ollut. Ja sisko. Varmaan hän välillä mietti, mitä heille mahtaa kuulua; ovatko hengissäkään? Olivat he. Mooseksella tuli aikanaan täyteen uusi 40 vuoden jakso. Hän oli nyt 80-vuotias. Hänelle tapahtui se ihmeellinen asia, että Jumala ilmestyi hänelle, ja antoi hänelle käskyn palata sille seudulle, vieläpä tehtävän kanssa; josta hän oli aikoinaan lähtenyt. Jumala tunsi Mooseksen historian koko elämän ajalta. Oli yhteiset muistot Mooseksen kanssa. Hän tunsi sen alun: 40-vuotisen Egyptin hovielämän. Sitä seuranneen 40-vuotisen erämaaelämän lammaspaimenena. Ja sen jälkeen tulevan 40-vuotisen taipaleen  vaeltajana, ja kansan johtajana, takaisin esi-isien kotiseuduille.

Kun Jumala ilmestyi hänelle, siinä oli silloin käsittelyssä entinen, nykyisyys ja kaikki tuleva. Jumala tiesi, tunsi, aivan kaikki. Oli suunnitellut. Ja toteutti sen. 

Niin se Hänellä  meidänkin kanssamme on. Hän tuntee omakohtaisesti alusta alkaen - ei vain kuulopuheilta - meidät! Jokaisen. ❤️



keskiviikko 18. kesäkuuta 2025

Näkemistä ja heijastuspintoja

"Kun samarialaiset kuulivat, mitä (Filippos) puhui, ja näkivät ne tunnusteot, joita hän teki... ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset." Apostolien teot 8:6,12 KR-92

Jopa noita Simon uskoi ja otti kasteen. Hän ihmetteli sitten Filippoksen seurassa pysytellessään suuresti Jumalan voimatekoja, jotka olivat paljon suurempia kuin ne, joita hän itse oli kyennyt tekemään. Hänestäkin oltiin sanottu, että hänessä oli suuri voima. Mutta se voima silloin, ei ollut ollut Jumalan voimaa. Se oli silloin ollut aivan muuta... 

---

Istuin keittiön pöydän ääressä paikalla, joka ei ole varsinaisesti minun istumapaikkani. Huomasin yllättävän heijastuksen talon ulkoseinällä. Se tuli sisällä olevasta pöytälampusta, pöydällä olevan peilin kautta ja siitä keittiön yhden ikkunan heijastamana ikäänkuin siellä ulkoseinällä olisi ollut. Se valo meni usean asian kautta paikkaan, johon se suoraan ei olisi voinut valoaan näyttää seinien ollessa tiellä.

Me ihmisetkin saamme olla Jumalan valon heijastuspintoja. Emme usein käsitä, että meistä heijastuu Jumalan valoa, kun emme voi nähdä sitä heijastusta itse. Emme myöskään  aina havaitse sitä, että mistä asti lähtikään liikkeelle, ja monenko kaarron kautta, se meihinpäin jostain heijastuva  Jumalan valo.





☀️💌✨🌟🌻🌿❣️




tiistai 17. kesäkuuta 2025

Kuin tuttu sinulle puhumassa olisi

Minulle kävi niin, kun tänä aamuna tuon allaolevan jakeen luin, että tuo "kuule" - sana, sai minut lukemaan jaetta, kuin sen voisi sanoa tuttu ihminen minulle. 

Kuule tuttu ääni. Kuule kuinka rakkaasti ja tuttavallisesti se sanotaan. Ei mistään kaukaa ja korkealta, vaan siitä sinun vierestäs! Olkoon se sitten kotona, kaupassa, töissä, tai missä tahansa muussa paikassa, se kohtaaminen. 

Kuin tuttu alkais jutustella: - Kuule, kun mulla oli yksi asia, josta mun piti sulle sanoa...

"Ja nyt, Jaakob, minun palvelijani, kuule,
kuule, Israel, sinä, jonka olen valinnut!
Näin sanoo Herra, joka loi ja jo kohdussa 
sinut muovasi, hän, joka auttaa sinua:
- Älä pelkää, palvelijani Jaakob, sinä Jesurun, 
jonka olen valinnut." Jes. 44:2 KR-92

Jaakob - pettäjä, olikin nyt Jesurun", valittu!
(*Raamatun alaviite kertoo, että sanan merkitys on: suora.)

Samanlaisia iloisia yllätyksiä on muillekin tullut: Pietari, Jeesuksen kieltäjä, sai uuden alun. Tuomas, epäilijä sai edelleen olla Jeesuksen rakastama. Saulus, vainoaja, sai uuden nimen: Paavali. Ja alkaa julistaa ristiinnaulittua Kristusta, jota oli ennen vihannut.

Meille kaikille itsessämme epäkelvoille on sama armo, ja uudet alut: meidätkin on Jeesus kutsunut! Hänhän omalla kuolemallaan osti meidät kuoleman vallasta🌿





maanantai 16. kesäkuuta 2025

"Päivä vain, ja hetki kerrallansa"

Tämä kohta tuosta virrestä on tullut kuin muistuttajaksi mieleeni, kun on alkanut joku/ tai jotkut asiat liikaa hämmentää tai pelottaa. Tässä epävarmassa maailmassa meille ei usein anneta selityksiä, että miksi asiat ovat juuri niin kuin ne ovat. Tai ei kerrota, mitä niille seuraavaksi tapahtuu. Tai aina neuvota ns. kädestä pitäen, mitä meidän tulisi ajatella tai tehdä.

Mutta Jeesus itse muistutti: "Ei teidän kuulu tietää aikoja tai hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut."

Hän sanoi myös: "Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään..." Ja siihen liittyi vielä se ajatus, että kullekin päivälle riittävät sen omat vaivat; ei siis pitäisi, kannattaisi, olisi hyötyä, kuormittaa tätä päivää sillä, mikä kuuluu huomiselle. "... Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."

Rukous: Kiitos Jeesus, kun meitä kannat. Sinä muistat meidät tomuksi; tiedät kyllä hyvin kuinka hauraita ne olemme. Jää luoksemme taas tänäkin aamuna, ja koko päiväksi!






lauantai 14. kesäkuuta 2025

Paavalia varmaan pelotti...

Eihän muuten Herra olisi hänelle ilmestynyt rohkaisua antamaan öisessä näyssä.

"Eräänä yönä Herra sanoi näyssä Paavalille:  "Älä pelkää, vaan puhu edelleen, älä vaikene. Minä olen sinun kanssasi. Kukaan ei käy kimppuusi eikä tee sinulle pahaa. Tässä kaupungissa on paljon minun kansaani " Apt. 18:9-11 KR-92 




maanantai 9. kesäkuuta 2025

Siinä oli monenlaista "vaihtelun varjoa"

Pietarista. Hänen elämässään oli hämmentävän erilaisia hetkiä. Kuin valon ja varjon syvää vaihtelua. Tai kuin on eroa vuorilla ja rotkoilla. Joskus hän sain kuulla ihania sanoja Jeesukselta. Seuraava hetki saattoi palauttaa hänet ns. muiden tallaajien joukkoon. 

Erään kerran: "Pietari sanoi hänelle: "Puhut vertauskuvin. Selitä meille, mitä tarkoitit." 
Jeesus vastasi: "Oletteko tekin  yhä noin ymmärtämättömiä?" Matt. 15:15-16 KR-92

Myöhemmin:  "Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seuduille, hän kysyi opetuslapsiltaan: "Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?"
He vastasivat: "Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista." 
"Entä te?" kysyi Jeesus. "Kuka minä teidän mielestänne olen?"
Simon Pietari vastasi: "Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika."
Jeesus sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun  Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: "Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu." 

Sitten hän kielsi opetuslapsiaan kertomasta kenellekään, että hän oli Messias." Matt 16:13-20 KR-92

Ja sen jälkeen: "Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista.
Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä:
"Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!"
Mutta hän (Jeesus) kääntyi pois ja sanoi Pietarille: "Väisty tieltäni, saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä." Matt. 16:21-23 KR-92

Ja sitten Jeesuksen kuolinhetken ollessa jo ihan käsillä; oli se hetki, kun Pietari kielsi tuntevansa Jeesusta. Hänhän pelkäsi omankin henkensä puolesta siinä pelottavassa tilanteessa. Mutta olipa myös ennen näitä ollut se hetki/ne hetket; jolloin juuri Pietari oli kahden muun kanssa otettu mukaan näkemään kirkastusvuorella se Jeesuksen hetki... Ja sitten myös se  tuskan hetki Getsemanen puutarhassa; kun Jeesuksen hikipisaratkin olivat kuin verta...

---
Kukaties Pietaria olisi harmittanut täällä maailman ajassa, että hänen eri hetkistään puhutaan ja niitä vatvotaan. Häntä olisi saattanut suuresti harmittaa ja hävettääkin. Kuin nykyajan julkkisten tekemisiä julkisesti repostellaan.

Mutta nyt: Jos hän vaikka tuolta taivaasta näitä kaikkia omia tilanteitaan katselisi; uskon, että hän iloitsisi siitä, että Jumala voi näitäkin asioita käyttää muiden Jeesusta seuraavien virvoittamiseen ja muistuttamiseen! Että Jumala voi kaikenlaista sallia, eikä se suinkaan tarkoita, että olisi hylätty: voi haavoittaa, mutta myös parantaa! "Hän haavoittaa, mutta hän myös sitoo, hänen kätensä lyö, mutta se myös parantaa." Job 5:18 KR-92

Pietari on suosikkihahmoni  Raamatussa... 
Terveiset sinne ylös - Jeesus ja Pietari, ja te kaikki muut.

Kiitos kun sain kirjoittaa.

 

sunnuntai 8. kesäkuuta 2025

"Älköön sydämenne olko levoton


"Älköön sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun." Joh. 14:1 KR-92

✝️❤️🌿✨





---
En ole, eikä olla, paljon tapahtumissa käyty, mutta noista ainakin on jäänyt nuo "jalanjäljet" - muistutuksia Jumalan rakkaudesta💌





lauantai 7. kesäkuuta 2025

Joku voitti sen taistelun! Jeesus sanoi: - Minä olen voittanut maailman...

Jeesuksen sanat:

"... Maailmassa teillä on ahdistus;
mutta olkaa turvallisella mielellä:
minä olen voittanut maailman."
                                     Joh. 16:33

"Minulla on vielä paljon sanottavaa
teille, mutta te voi nyt sitä kantaa.
Mutta kun hän tulee, totuuden Henki,
johdattaa hän teidät kaikkeen
totuuteen.
 
Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä
itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen
hän puhuu, ja tulevaiset hän teille 
julistaa.

Hän on minut kirkastava,
sillä hän ottaa minun omastani
ja julistaa teille. Kaikki, mitä Isällä
on, on minun; sentähden minä sanoin
että hän ottaa minun omastani ja julistaa
teille." Joh. 16:12-15


Elämä on kyllä yhtä taistelua. Me koemme täällä väsymistä ja tappioita. Tunnemme, ettemme voi voittaa, vaan jäämme häviölle. Mutta  Jeesus vakuuttaa voittaneensa juuri meidän puolestamme - juuri minun, juuri Sinun❤️🌟🌿





Tarvitsin itse tällaista tänään. Ja mieleeni tuli ne sanat:  "...minä olen voittanut maailman."

---
Mieleeni tuli vielä tähän nyt tämäkin, että hän sanoi, ettei jätä orvoiksi meitä. Hän myös lupasi olla kanssamme joka päivä!  Ja jos Hän jotakin sanoo, on se asia niin - vaikka meistä sitten tuntuisikin joltakin muulta. Muistetaan tämä:
 
Hän on täällä tänään!
(Juuri meidän itsekunkin luona.)


                             

perjantai 6. kesäkuuta 2025

Jumala antaa - virkistystä, ja auttaa🌟

"Sinä Jumala,
annat runsaat sateet,
nääntyneen maasi sinä
saat jälleen kukoistamaan. 

Sinun väkesi elää siellä,
hyvyydessäsi sinä huolehdit
köyhistä, Jumala."
Ps. 68:10-11  KR-92






keskiviikko 4. kesäkuuta 2025

Minkä sanan haluaisin nyt kuulla...

No tänä aamuna tämän: "... minä pidän sinusta huolen..." Jer. 40:4 

Tuo Jeremian kohta oli sanottu hänelle hyvin ahdistavina aikoina. Eikä sitä hänelle sanonut Jumalan suu suoraan, vaan se tuli hänelle sanotuksi vihollisen edustajan suusta! Jeremia ei turvautunut häneen, hän sai vapauden valita. Mutta ajattelen niin, että ehkä Jeremia omissa ahdingoissaan saattoi ottaa senkin sanan; sen kuultuaan, Jumalan suusta tulleena. Jumala voi puhua monin tavoin. Onhan hän käyttänyt aasinkin suuta sanomansa välittämiseen... Älä niin katso sitä viestin tuojaa, jos tiedät, keneltä Sana sinulle kuitenkin tulee!

Jumalan huolenpito tulee kyllä esiin Raamatussa monesti, erilaisin sanamuodoin.

"Älä pelkää, minä autan sinua." Jes. 41:13 on yksi sellainen.  "Älä pelkää" - lupauksia on Raamatussa paljonkin!

"Väsynyttä minä juotan, nääntyneen minä ravitsen." Jer. 31:25 KR-92 



"Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tuntisi." Psalmi 139:4 

Ei haittaa, jos ei edes osaa sitä hätäänsä tai ahdistuksen aihettaan niin tarkasti sanoittaa - Herra osaa kyllä kaikkia kieliä, ja tuntee muutenkin kaiken, mitä niillä hänelle sanotuilla sanoilla tahdotaan kuvata. Ja vaikka ei edes löytyisi niitä sanoja siihen tarpeen esille tuomiseen!

"Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen." Jer. 31:25  



"Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen." Jer. 31:25  

Jumala,  "valkeuksien Isä", vakuuttaa tarvitsevalle aina läsnäoloaan. ✨ Hän on aina sama!

"Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa." Jaakob 1:17




----
Nämäkin tämän aamun varhaiset kuvat, saman aamuauringon valon tuomia erilaisia valon ilmentymiä eri paikoissa. ✨ Kuvien välillä vain 3 minuuttia.




tiistai 3. kesäkuuta 2025

Virvoitusta... vihreäkantisista kirjoista tällä kertaa 🌿

"Avuton saa armon" - Emil Ponsimaan kirjassa/Hyvässä hoivassa* 1988:

"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun." Joh. 14:1.

Tuosta Ponsimaa toteaa, että "joskus puhutaan arvostelevasti murheellisista kristityistä." Ja silloin vedotaan tuohon Jeesuksen sanomiseen. Mutta Ponsimaa huomauttaa, "että tämä ei ole ankara kielto, vaan mitä hellin lohdutus." Ja sitten hän vielä lisää, että asian huomaa lukiessaan vähän eteenpäin samaa lukua:

 "En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne." Joh. 14:18

 "Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille." Joh. 14:27

Sitten hän vielä muistuttaa, että kohta: "Herra, emme me tiedä, mihin sinä menet, kuinka sitten tietäisimme tien?" Joh. 14:5, on yksi osoitus opetuslasten ("apostolien") riippuvaisuudesta Herrastaan. Tällä, ynnä muin rohkaisevin sanoin,  Ponsimaa kehottaa kuuntelemaan Vapahtajan ääntä ("sanaa") ja nostamaan päämme. "Nykyajan Tuomas-paratkin viedään taas kokemaan, että Mestari elää ja muistaa heitä."

🌿☀️

Matti Sihvosen kirja/Toivon siivin** 2004:

"Arjen ihmeitä" - Valtava kalansaalis, ja ateria rannalla. Joh. 21:1-14. Josta Sihvonen toteaa: "Ylösnoussut (Jeesus) saapuu rannalle. Häntä ei tunneta... vaikka hän on sama Jeesus..." "Kun tarvitsemme hänen apuaan, kuvittelemme että ensin meidän on suoritettava yhtä ja toista. Hän tekee kuitenkin kaiken valmiiksi..."  Oltiin kaikki oma taito "pantu likoon", saalista ei ollut tullut. "Kalastajat olivat jo varmoja, että kalan saaminen tuona yönä oli mahdotonta." Mutta sitten Jeesus tuli.

🐟



Noista kahdesta kirjasta luen yleensä luvun kerrallaan kaivatessani joskus väsyneenä jotain virkistävää ja mieltä ylentävää. Nämä kirjat ovat minulla kuin pari; jos luen toisesta, yleensä luen sitten toisestakin. Ovat valmiina avoinna siitä kohtaa, mistä on edellisen kerran luettu. Siitä on yleensä hyvä jatkaa:)  Edustakoon nyt tuo vihreä kuva tältä aamulta kummankin kirjan kansia, joissa toisessa oli myös pieni lintu. Ja toisen etukannessa pieniä kukkia ja himmeämmin näkyvät pitkospuut.


*Hyvässä hoivassa/Emil Ponsimaa/Herättäjäyhdistys 1988

** Toivon siivin/Matti Sihvonen/Sley-kirjat 2004

Kummankin kirjan kirjoittajat luterilaisen kirkon pappeja. 


sunnuntai 1. kesäkuuta 2025

"Viisauden ja näkemisen hengen..." - ja millainen voima se onkaan - joka meissäkin vaikuttaa!

Paavali kirjoitti rukousaiheestaan:

"Minä rukoilen, että Herramme
Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä,
antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen,

niin että oppisitte tuntemaan hänet,
ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään,

millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut,
miten äärettömän rikkaan perintöosan
hän antaa meille pyhien joukossa
ja miten mittaamaton
on hänen voimansa,
joka vaikuttaa
meissä uskovissa.

Se on sama väkevä voima,
jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista..."

Ef. 1:17-20 KR-92


---

Tämä on varmaan oikein hyvä muistaa juuri meidän, jotka koemme ettemme ole oikein mitään millään saralla...

Siunatkoon Sinua Herra itse, antakoon iloa ja valoa sinulle, sitä näkemisen henkeä... 💌👑


lauantai 31. toukokuuta 2025

"Nöyrät saavat yhä uutta iloa Herrassa, ja ihmisistä köyhimmätkin riemuitsevat Israelin Pyhästä." Jesaja 29:19 KR-92




torstai 29. toukokuuta 2025

Rohkaisevat, voimistuttavat sanat!

Sain itse apua näistä alleviivatuista tänä aamuna: 




Pidetään mielessä myös sanat tuon Hebr. 12, jakeesta 15; ettei kukaan jäisi "osattomaksi Jumalan armosta"💌

Jeesuksen lähellä kulkenut Johannes tunsi hänet hyvin, ja tiesi sanoa varmaksi,  että Jeesus oli  "täynnä armoa ja totuutta". Joh. 1:14

Siinä voi ajatella niin, että Jeesus, joka itse oli Totuus, tietää kyllä hyvin totuuden meistä - joka ei todellakaan ole kehuttava... Mutta silti Hänellä on armo meitä kohtaan! Hänhän hankki omalla kuolemallaan meidät vapaiksi syntiemme kahleista.

Kuullaanko me se armon ja vapauden viesti?

Eikö me kuulla, vaikka toiset riemusta sitä kiljuu? Ehkä kuullaan ääni, mutta ei millään kyetä uskomaan, tajuamaan, ihan omalle kohdalle, että se viesti, se ilosanoma on meillekin juuri tarkoitettu! 

Sulattakoon se ARMON AURINKO jäisen sydämemme! Ja valaiskoon ja lämmittäköön sitä niin, että se viesti menee perille - ja alkaa kasvaa jotain siinä kuivassa ja kylmettyneessä maassa❤️🌿☀️




maanantai 26. toukokuuta 2025

Hänen kirkkautensa oli se, jota katseltiin

"...Me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ..." Joh. 1:4

"... me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme nyt tulleet häntä kumartamaan." Matt. 2:2 

Opetuslapset saivat katsella sinua maallisessa hahmossasi - ja näkivät kirkkautesi.
Itäisen maan tietäjät näkivät tähtesi, ja halusivat nähdä sinut, juuri syntyneen.

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta." Joh. 1:4

"ja he sanoivat: "Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan." Matt. 2:2

Millaisena me näemme sinut? Täynnä armoa ja totuutta? Voimaa?"

"Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat." Joh. 20:29 

Jeesus sanoi niin Tuomakselle. Eikä siinä varmasti ollut mitään pahaa, että nähtyään uskoo. Hyvähän se on. Mutta Jeesus muistutti, että niitäkin on, jotka uskovat näkemättä❤️


sunnuntai 25. toukokuuta 2025

Vain etäältä sen nähneet ja sitä tervehtineet...

"... vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet..." Hebr. 11:13 




"... olivat  vain etäältä nähneet sen ja tervehtineet sitä iloiten, tunnusten olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä." Hebr. 11:13 KR-92

---
Olin piirustellut pikaisen kuvan. Mitään Raamatun jaetta ei mielessä ollut, ennenkuin katselin kuvaa etäältä...

Niitä etäältä katsovia lueteltiin monta! Hebrealaiskirjeen 11. luvun jakeissa: Aabel, Eenok, Nooa, Aabraham, Saara, Iisak ja Jaakob, Joosef, Mooses, Raahab, Gideon*, Baarak*, Simson*, Jefta*, Daavid*, profeetat*... 

"Ja mitä minä vielä sanoisin? Minulta loppuisi aika jos kertoisin.... * jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot."  Hebr. 11:32, 33-34
 
Ja niin edelleen. Koko Hebrealaiskirjeen luku on käytännössä  tätä luetteloa.  On saatu kuolleita ylösnousseina takaisin, on kidutettuja, pilkattuja, ruoskittuja, kahlehdittuja ja vankeutta, kivitettyjä, kiusattuja, sahattuja, miekalla tapettuja, lampaanahoissa kulkeneita, puutteenalaisia, ahdistettuja, pahoinpideltyjä,  vuorilla harhailevia;  erämaissa ja luolissa ja maakuopissa eläneitä... Liian hyviä tälle maailmalle olleita. Hebr. 11. jakeista 35-38


Ja sitten vielä me kaikki muut, jotka kukin omalla tavallamne, omassa osassamme, odotamme sitä uutta maata, jossa täydellisyys asuu. Sitä tähyillään.🌟


"Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästyy."  Habakuk 2:3



lauantai 24. toukokuuta 2025

- Kuka pitää meistä huolen?

Ihan arkinen kysymys, kun miettii kaikenlaista. Mieleeni tuli sanat: - "Minä pidän sinusta huolen..." Jer. 40:4   v. -38 käännös

Piti etsiä, missä kohtaa Raamatussa ne ovat. Etsintä yllätti. Sanat olivat kyllä profeetta Jeremian kirjasta, mutta niitä ei sano siinä hän; eikä hänelle, Jumala suoraan, vaan Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin henkikaartin päällikkö Nebusaradan! Kuningas itse oli antanut päällikölleen käskyn pitää Jeremiasta huolta näillä sanoin:

"Etsi Jeremia käsiisi ja pidä hänestä hyvää huolta! Älä tee hänelle mitään pahaa. Jos hän jotakin pyytää, täytä hänen pyyntönsä." Jer. 39:12 KR-92 Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin sanat

Ja niin siis Jeremia sai kuulla vapauttavat, huojentavat sanat henkikaartin päällikön Nebusaradanin suusta! Mutta uskon, että ne sanotut sanat olivat varmasti Jeremialle myös Jumalan sydämeltä ja suusta tulleita rohkaisun sanoja:

"Minä pidän sinusta hyvää huolta..." Jer. 40:4 KR-92

Babylonian (eli Baabelin) kuningas oli varmasti saanut kuulla kaiken siitä, mitä Jeremia oli ennustanut; sanoja, jotka jotka olivat tulleet Jumalalta! Nyt Jumala - Babylonian kuninkaan, ja hänen palkkalaisensa suulla - vakuuttaa profeetalleen huolenpitoaan niissä vaikeissa oloissa. Sen täytyi vaikuttaa Jeremiaan rohkaisevasti.

"Mutta sinun kätesi minä päästän kahleista, olet vapaa. Jos katsot parhaaksi lähteä minun kanssani Babyloniaan, niin tule mukaani. Minä pidän sinusta hyvää huolta. Mutta ellet halua lähteä Babyloniaan, niin hyvä on! Koko maa on avoinna edessäsi, mene, minne parhaaksi näet." Jer. 40:4 KR-92

Kun Jeremia vielä vähän mietiskeli empien asiaa, Nebusaradan puhui hänelle vieläkin rohkaisevasti, antaen vinkin, mitä Jeremia voisi tehdä:

"Kun Jeremia vielä empi, Nebusaradan sanoi hänelle: "Voit palata myös Gedaljan luo, joka on Safanin pojan Ahikamin poika. Babylonian kuningas on asettanut hänet Juudan kaupunkien käskynhaltijaksi. Asu hänen luonaan kansan parissa tai asetu jonnekin muualle, jos niin haluat." Sitten henkikaartin päällikkö antoi hänelle ruokaa ja lahjoja ja päästi hänet menemään." Jer. 40:5 KR-92

---

Ja vielä tämä: Nuo olivat luvusta 40. Mutta aivan  edellisen luvun lopussa Jeremia oli itse saanut viedä rohkaisevat sanat toiselle ihmiselle:

"Kun Jeremia oli vielä vangittuna päävartiossa, hänelle tuli tämä Herran sana: "Mene nubialaisen Ebed-Melekin luo ja kerro hänelle: Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Nyt minä annan toteutua sen, mitä olen tästä kaupungista puhunut: se ei pelastu, vaan tuhoutuu! Saat nähdä sen omin silmin, kun tuhon päivä tulee. Mutta sinut minä pelastan sinä päivänä, sanoo Herra. Et joudu niiden käsiin, joita pelkäät. Koska olet turvautunut minuun, minä pelastan sinut, niin ettet kaadu miekkaan vaan säilytät henkesi. Tämän minä, Herra, lupaan." Jer. 39:15-18 KR-92

Mainittu Ebed-Melek oli henkilö, joka oli pelastanut aiemmin profeetta Jeremian kurjasta kaivovankilasta, (eli tyhjään kaivoon oli Jeremia laitettu nääntymään, jonka liejuiseen pohjaan oli vajonnut). Luvussa 38. 


perjantai 23. toukokuuta 2025

Pyhä Henki oli tullut... - ja sinä päivänä 3000 tajusi, mistä siinä oli kyse!

Olihan siinä ollut merkilliset ajat: Se voimakkaita ihmetekoja tehnyt mies oli naulattu ristille kuolemaan. Siinä oli ollut sitten se iso maanjäristyskin,  ja outo pimeä hetki keskellä päivää, ja merkillisiä asioita olivat ihmiset muutenkin nähneet. Sanottiin monen nähneen kuolleita tuttujaan niinä päivinä. Ja sen yhden miehen; sen ristillä kuolleen Nasaretilaisen Jeesuksen hauta oli käsittämättömästi tyhjentynyt; vain käärinliinat oli jääneet hautaan. Hänestä sanottiin, että hän oli noussut kuolleista. Ja monet sanoivat hänet nähneensä. Ihan tolkulliset ihmiset. Näitä oli saatu yli kuukausi ihmetellä, että mitä tässä nyt oikein on. Sitten tuli tämä päivä...

Tulihan siitä hälinä, kun kadulla kulkenut kansa kuuli sen yhden talon yläkerran ikkunasta kovasti vieraskielistä puhetta. Monet tunnistivat siitä rakkaan kotikielensä! Mitä tuolla tapahtuu? Keitä siellä oikein on? Kysymykset ja uteliaisuus sai isot mittasuhteet. Kun vihdoin saatiin nähdä joidenkin tulevan siitä talosta ulos, asiaa ihmeteltiin kuuluvasti ääneen, kyseltiin. Tuohan näytti olevan se yksi kalastaja, Pietari nimeltään, joka oli sen ristiinnaulitun Jeesuksen kanssa kulkenut. Hän ehkä osaakin jotain asiasta kertoa. Ja sitten alkoikin se yksi siitä sisällä olleesta joukosta puhua, juuri se Pietari. Ihan ensiksi hän totesi selvin sanoin sanoin sen, että ne, jotka puhuivat, eivät ole humalassa; kuten monet olettivat, että olisi naukkailtu viiniä jo heti aamusta. Hän totesi, että nyt on kyse juuri siitä, mistä profeetat, mm. Joel, oli puhunut, ilmoittanut tulevaksi.

"Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte. Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan ... Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. Jumala on korottanut hänet oikealla puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen niin, kuin te  voitte kaikki nähdä ja kuulla... Tästä saa siis koko Israelin kansa olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi - tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte." Apostolien teot 2:22-24,32-33,36  KR-92

"Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?" Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." Apt. 2:38-39 KR-92

Ja sinä päivänä 3000 tajusi, mistä siinä oli kyse!


---
 "Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana. Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä." Apt. 2:40-41 KR-92

Vuosia myöhemmin Pietari kirjoitti kirjeessään:  "Tämän vertauskuvan* mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan  hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta,"  1. Piet. 3:21  (-38 käännös)

*Pietari oli verrannut sitä siinä siihen kaikkien tuntemaan Nooan arkkiin...

Uudempi, v. -92 käännös: "Tuon esikuvan mukaisesti teidät  pelastaa nyt kaste, ei siksi, että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus,"  1. Piet. 3:21 KR-92

---

Pitää vielä todeta, että se sama Pyhä Henki toimii vielä nykyäänkin. Hän jakaa lahjojaan ihmisille, kuten kullekin hyväksi näkee. Myös tuota mainittua kielilläpuhumisen lahjaa. Ja se lahja on usein juuri jotain sellaista normaalia, jossain yleisesti käytettävää kieltä; jota sen lahjana saanut puhuja ei itse osaa pätkääkään normaalisti, mutta rukouksessa saa puhua sitä; vaikkapa englantia, tai jotain muuta, mitä tahansa kieltä, jonka Pyhä Henki voi puhuttavaksi antaa. Ja niitä lahjoja saa sitten ihan pyytääkin. Jossain kohtaa Raamatussa niitä oikein kehotetaan pyytämään. 

Olisiko meidän nykyihmisten; uskovien, kohdalla paljolti kyse ihan siitäkin - kun näitä lahjoja ei kovin paljon havaita, ettemme edes ano, pyydä, niitä... Tai kehtaa, rohkene käyttää, vaikka olisikin jo joku lahja. Mietin vaan. Luettavissa on ollut useina päivinä asiaa Pyhästä Hengestä ja jännästi löysin juuri  yhden kirjan Fidasta muutama päivä sitten, joka käsittelee Pyhää Henkeä ihan Raamatun alusta alkaen.  Kirja on: Mitä Raamattu sanoo Pyhästä Hengestä. Kirjoittanut Stanley M. Horton. Kustantaja Aika Oy, v. 1996.










Nuo kaksi vihkoon kirjoitettua tekstiä oli aikomus tänne blogiin jo omina päivinään pistää. (Ja nyt ne onkin laitettu luettaviksi kyseisten päivien kohdalle tähän blogiin. Sieltä selkeämmin luettavissa. Noista linkeistä pääsee kätevästi niihin.)




keskiviikko 21. toukokuuta 2025

- Mitä sää siitä murehdit?

Mieleeni tuli eräästä arkisesta asiasta, että miten se joskus tulee menemään. Johon ajatukseen sain mieleeni tuon otsikon kysyvän toteamuksen, että mitä minä siitä nyt huolehdin. Jumala kuitenkin kaikki asiat katsoo parhaaksemme. Olin saanut mieleeni myös sen "voittosaatossa" asian Raamatusta:

"Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa..."*  2. Kor. 2:14

Voittosaatossa - ja aina!  Vaikka meidän elämämme täällä ei tunnu sellaiselta. Ollaan monin tavoin rähjäisiä ja vaivaisia. Mutta mieleen tuosta voittosaatosta tulee kuin sellainen sodan voittanut joukko, joka on kovat kokenut monin tavoin; mutta nyt on juuri sota ohi, ja se rähjäisen näköinen joukko palaa sodasta kotiin - voittosaatossa. Juhlat on tulossa. Koti tulossa. Haavat parannetaan. Meidän sotamme on Jeesus jo voittanut! Me itse emme sitä voittoa ole hankkineet, emmekä hanki.

"... - Älä pelkää, Siion, älä anna kätesi hervota! Herra, sinun Jumalasi; on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta." Sef. 3:16-17 KR-92




* "...ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun." 2. Kor. 2:14 



tiistai 20. toukokuuta 2025

Toivon Jumala!

"Toivon Jumala täyttäköön ilolla ja rauhalla teidät, jotka uskotte, niin että teillä Pyhän Hengen voimasta olisi runsas toivo."  Room. 15:13 KR-92

Runsas toivo!
 
---

Paavalin oli - "Jumala armossaan kutsunut. Jonka seikan P.  kirjeessään sanoo, jae 15. 

Ja mitä oli hänen tekemänään tapahtunut, hän sanoi: -  "Kristus on minun kauttani tehnyt, jae 18.

Ja Kristus siten: "...saattaakseen maailman kansat kuuliaisiksi, puheiden ja tekojen, tunnustöiden ja ihmeiden avulla, Jumalan Hengen voimalla..." j. 18-19.

"Toimin niin kuin on kirjoitettu:*
- Ne, joille ei ole kerrottu hänestä, 
tulevat näkemään, 
ne, jotka eivät ole kuulleet,
tulevat ymmärtämään."
Room. 15:21 KR-92

*Jesaja ennusti nämä asiat: Jes. 52:15


 

maanantai 19. toukokuuta 2025

"Kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te tulette olemaan minun todistajani..." Apt. 1:8

Lue siitä, kun Henki ensimmäisen kerran tuli Jeesuksen opetuslapsiin: Apt. 1:1-5, 2:1-13

"Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin..." Apt. 1:8   KR-92 

"vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka." Jeesuksen sanat. Apt. 1:8  v. -38 käännös

---

"Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyh Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä, sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi." Apt. 2:1-4 KR-92

Tätä tapahtuu nykyäänkin. Ei ehkä yhtä näyttävän näköisesti, mutta kuitenkin: ihmiset saavat kokea sitä, että yht'äkkiä heidän suustaan alkaa tulla sanoja, joita he eivät itse ymmärrä. Pyhä Henki on antanut puhuttavaa jollain vieraalla kielellä. Tiedän miehen, joka ei ollut koskaan opiskellut englantia, mutta hänelle Pyhä Henki on antanut puhuttavaksi englanniksi sanoja. Sanoja, joita hän itse ei ymmärrä. Mutta joku oli ymmärtänyt ja kertonut sen hänelle.

Nykyään on ehkä usein niin, kuin eräässä jakeessa sanotaan: "Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä." 1. Kor. 14:2  v. -38 käännös

Vieras kieli voi olla ihmisen omaksi rakennuksi annettu kieli, rukouksen kieli. Tai joskus myöskin toisille puhuttuna,  ilmaisten jotain sellaista kieltä ymmärtävälle, josta puhuja ei itse muuten mitään tiedä.  Joskus Jumala antaa myös vieraan kielen  sanojen selittämisen lahjan - joko puhujalle itselleen, tai jollekin muulle ihmiselle siinä tilanteessa.

"Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva seurakuntaa."  1. Kor. 14:4  v. -38 käännös

"Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko;  mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville." 1. Kor. 14:22  v. -38 käännös

----

Minäkin olen kokenut sen, saanut vieraalla kielellä puhumisen lahjan, yli 30 v. sitten. Nykyään saatan yksin kävellessäni rukoilla. Tai laulaa, kun suomenkieliset sanat loppuvat mielestä. 


sunnuntai 18. toukokuuta 2025

"Minun armossani on sinulle kyllin..!

 Riittääkö se minulle? Minullekin?




Tuo otsikon sana sanottiin aikanaan apostoli Paavalille. Ihan tarkkaan emme tiedä, mitä oli sen kivun takana, johon tuo sana tuli. Paavalilla oli ollut aivan ihmeellisiä kokemuksia; ilmestyksiä. Ja Paavali koki, sanoo itse; että jotta hän ei ylpeilisi, on hänen lihaansa sen vuoksi annettu pistin; jonka vuoksi Paavali oli kolme kertaa rukoillut, että se otettaisiin pois. Mutta sitä ei otettu. Hänelle sanottiin:

"Minun armossani on sinulle kyllin;
sillä minun voimani tulee täydelliseksi
heikkoudessa."
2. Kor. 12:9

Ja vaikka me emme nyt tiedä, minkälaatuinen se "heikkous" oli, niin Paavali käytti siitä näin vahvaa sanaa, jakeessa 7:  "...annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi." Ja tämä siis jäi pysymään. Ei varmaan ollut vähääkään sääliväinen se "saatanan enkeli"! Mutta siinäkin Jumala itse katsoi, että missä rajoissa sen sallittiin touhuta.

Mikä meitä itsekutakin rusikoi; saatanan enkeli?! Saamme pyytää vapautumista siitä. Herra Jeesus sitten itse katsoo, miten meille olisi parasta.

Että olisimme ainoastaan Hänen armonsa varassa, ei missään muussa! Hänen Golgatalla hankkimansa lunastuksen ja syntien meiltä pois ottamisen varassa, koska Hän ne itselleen otti! Ja niistä rangaistuksen jo kärsi, meidän puolestamme - itse ollen täysin syytön! 

---
Minä sain mieleeni ahdistavana hetkenä tuon otsikon sanan. Siitä tämä kirjoitus sitten alkunsa saikin. 

---
Tässä tämänaamullinen toisesta blogistani:



lauantai 17. toukokuuta 2025

Aamun valosta ilahduin

Se on kyllä mielenkiintoista, miten Jumala voi suunnata maassa matavaa katsetta valoon! Ensinnä, ihan kirjaimellisesti sain iloita tänä aamuna valosta. Ennen ylösnousua jo ihailin ikkunasta näkyviä valoisia puiden latvoja, ja aavistusta alkavasta viherryksestä koivujen latvoissa. Ja sininen taivas puiden latvojen välissä. Ja kun nousin ylös ja astelin keittiöön, piti ihan huoneiden rajalle pysähtyä ihmettelemään ja ihastelemaan valossa kylpevää keittiötä. Olin siinä juuri oikeaan aikaan, sillä hetkisen päästä, valo oli jo selvästi vähentynyt ja siirtynyt hieman toisaalle. Mutta sitten oli ne tavan aamulukemiset. Joista kyllä ajattelin ensin, että jaksankohan lukea mitään. No luin kuitenkin. Siis niitä tavan aamulukemiani, eli luen Päivän Tunnussana -kirjasen merkkaamia kohtia.  Ja jopa innostuin kirjoittamaankin, kun huomioin että sen pääluettavan, eli Raamatun, loppuluvussa ja alkuluvuissahan on samaa: mm. valo ja virrat. Ja muutakin löytyy jos enempi lueskelee.  

Raamatun viimeisestä luvusta: "Enkeli näytti minulle elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpuaa Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden. Mikään ei enää ole kirouksen kahleissa. Kaupungissa on Jumalan ja Karitsan valtaistuin, ja kaikki palvelevat Jumalaa. He saavat nähdä hänen kasvonsa, ja heidän otsassaan* on hänen nimensä. Yötä ei enää ole, eivätkä he tarvitse lampun tai auringon valoa, sillä Jumala on heidän valonsa. He hallitsevat kuninkaina aina ja ikuisesti." Ilm. 22:1-5 v. -92 Raamatunkäännös 


Raamatun alkuluvuista: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä. Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" ja valo tuli." 1. Moos. 1:1-3, v. -92 käännös

"Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi oli Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. Siellä on myös suitsutuspihkaa ja onykskiveä. Toisen nimi on Gihon. Se kiertää koko Nubian maan. Kolmannen nimi on Tigris, ja se virtaa Assurin editse. Ja neljäs joki on Eufrat. Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä." 1. Moos. 2:10-15  v. -92 käännös

Eufrat ja Tigris. Tutut nimet, ne ainakin, nykyihmisillekin. Ovat olemassa vieläkin.

---

* Vielä kiinnitin huomiota myös tuohon otsassa olevaan nimiasiaan. 
Saatanakin haluaisi olla, erityisesti loppunsa lähestyessä, jumala, ja eksyttää ihmisiä: "Se pakottaa kaikki, pienet ja suuret, rikkaat ja köyhät, vapaat ja orjat, ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin. Kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään, ellei hänellä ole tätä merkkiä, joka on pedon nimi tai sen nimen luku.1" Ilm. 13:16-17 v. -92 käännös



torstai 15. toukokuuta 2025

"Älä pelkää..." - vaikka nyt olisikin...

"Viime yönä näet vierelläni seisoi sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä palvelen. Enkeli sanoi: 'Älä pelkää, Paavali. Sinä olet vielä seisova keisarin edessä, ja Jumala antaa sinulle sen lahjan, että myös matkatoverisi pelastuvat." Apt. 27:23-34 KR-92


"Pysykää siis rohkeina, miehet! Minä luotan Jumalaan ja uskon, että käy niin kuin minulle on sanottu. Jollekin saarelle me vielä *ajaudumme." Apt. 27:25-26 KR-92


Alun kaksi jaetta oli luettavissa Päivän Tunnussanassa. Ne olivat vaikuttava ilmoitus. Minäkin havahduin miettimään sitä. Mutta alkujaan se ilmoitus oli hengissäpitävä ilmoitus. Se oli lupaus, että saatte henkenne pitää; niin Paavali, ilmoituksen saaja, ja kaikki hänen kanssaan matkalla olevat! Se enkelin ilmestyminen yöllä Paavalin viereen on täytynyt olla erittäin järisyttävä jo ihan kokemuksena - kun siinä yhtäkkiä enkeli vieressä seisoo, ja puhuu rohkaisun sanoja juuri minulle! Ja nekin, jotka eivät sitä ehkä heti Paavalin kertoessa uskoneet, uskoivat sitten, kun näkivät sen voiman käytännössä. Mutta se näky ja ilmoitus odotti vielä hieman aikaansa... Ja oli varmasti pelkoja kaiken keskellä. Mutta pelastus todella tuli! 

Kiitos Jumalan, joka aina pitää sen, minkä lupaa! 






* "Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskatua." Apt. 27:26, v. -38 käännös. "Viskautua" on vahvempi sana, kuin ajautua.

Ja kun oltiin sitten myöhemmin "viskauduttu" jollekin saarelle, tapahtui siellä Paavalin käsien - (kirjaimellisesti käsien), kautta ihme- eli tunnustekoja, jotka toivat iloa ja suurta ihmetystä näiden ystävällisten saarelaisten keskuuteen: Paavalia puri kuolettava käärme. Mutta sen hän ravisti nuotioon, eikä tapahtunut mitään, vaikka saarelaiset luulivat hänen kohta kuolevan. Ja ne samat kädet kävivät sitten koskemassa sairasta - samalla rukoillen Jumalaa; että hän parantaisi saaren päämiehen sairaana olleen isän. Ja niin myös kävi. Se vanha isä parani Paavalin meressä uitettujen, ja käärmeen puremien käsien kautta, joita Jumala käytti!

---

Kiitos Isä, kun sain kirjoittaa. Tämä tuotti taas iloa ja rohkaisua minullekin. Pidä katseeni sinussa, kaikenlaisina aikoina; niin hyvinä kuin huonoinakin.  Kauaskantoiset ovat olleet Paavalin kokeman enkelin vierailun ja merestä pelastumisen, ym. vaikutukset, kun ne vielä tännekin asti säteitään heittävät ja vaikuttavat. Mutta niiden säteiden lähde onkin yhä elävä Kaikkivaltias Jumala! 🌟




keskiviikko 14. toukokuuta 2025

Kun katse viistää maata, ja on joka aamu käännettävä katsetta valoon päin...


Talven jäljiltä
maahan pudonneet nostin.

Minulla on nyt vihossani useampana päivänä kirjoitettuna jotain, joka nostaa katsetta ylöspäin, Jeesusta ja taivasta kohti. Koska sellaista olen tarvinnut. Tänäkin aamuna herääminen oli ankeisiin ajatuksiin, mielikuviin ja pelkoihinkin. Kirjoitan tähän niitä sanoja, joita olen näin alkuviikosta kirjoittanut vihkoon. Ensimmäinen on ollut kuvana luettavissakin jo toisen blogini puolella: 

ÄLKÄÄ MUREHTIKO MISTÄÄN

"Herra Jeesus, sinä tiedätkin kyllä jo, että heti herättyäni, kun minut herätettiin (en ollut kelloa kuullut) alkoi ankeat ajatukset tulla mieleen. Ja nyt parikymmentä minuuttia myöhemmin niitä tosiaan on jo muutama ankea asia pilkahtanut mieleeni. Ne kaikki sinä tiedät. Auta minua, etteivät ne jäisi mieltä painamaan ja ankeuttamaan päivää ja mieltäni, vaan että saisin olla tyytyväisin ja mieluusti iloisin ja kiitollisinkin mielin. Joka ajatus tuntuu nyt vaikealta, että niin voisi olla. Mutta sinä olet tehnyt ennenkin kaikenlaisia ihmetöitä. Sinä kykenet nytkin tekemään kaikkea sellaista, niin minun kuin muidenkin elämässä! Kiitos, kun sinulle saa asioita kertoa!

"ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." 1. Piet. 5:7 

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

"Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" Matt. 6:27

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:6-7

Nämä  kaikki otin siitä äidiltä v. -07 (19.5.)  saadusta pun. UT:stä. Se oli "tilaus", sillä olin pyytänyt äitiä hankkimaan minulle sellaisen:)

--

EDELLEENKIN... ÄLKÄÄ MISTÄÄN MUREHTIKO
 
JA "OTTAKAA KAIKESSA USKON KILPI"

--
JA EDELLEEN:  
"ÄLKÖÖN TEIDÄN SYDÄMENNE OLKO MURHEELLINEN. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun." Joh. 14:1

"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille niinkuin maailma antaa. ÄLKÖÖN TEIDÄN SYDÄMENNE OLKO MURHEELLINEN ÄLKÖÖNKÄ PELJÄTKÖ." Joh. 14:27 


Ja tämä vielä vihkotekstien lisäksi rukouksena:

 Jeesus, sinä näet tänäänkin meidät kaikki, joilla ankeat ajatukset pyrkivät valtaamaan mieltä! Auta Sinä meitä, käännä katseemme ja sydämemme Sinuun päin, silmämme Sinun valoasi kohti! Kirkasta päivämme, pyyhi pois ankeuden pilvet, anna taivaallinen ilo. Kiitos, kun saamme tulla sinun luoksesi kaikkine asioinemme. Sinä et hylkää meitä, etkä väheksy meidän asioitamme.🌟



Talven jälkeen
maahan pudonneet nostin.

Aamun aurinko.



Siunausta sinun päivääsi, sinä Jumalalle niin rakas!❤️