Kuinka suuri se onkaan... Ja siitä mekin saadaan olla lähtöisin! Me pienet muruset ja vähän isommatkin lohkareet...
"Kuulkaa minua, te jotka tavoittelette
vanhurskautta ja etsitte Herraa!
Katsokaa sitä kalliota, josta teidät on lohkaistu,
sitä kaivosta, jonka uumenista teidät on louhittu.
Katsokaa Abrahamia, isäänne, ja Saaraa,
joka teidät synnytti! Yksi ainoa hän oli,
Abraham, kun minä hänet kutsuin: minä
siunasin hänet jälkeläisten runsaudella.
Yhä Herra lohduttaa Siionia ja armahtaa
sen rauniomaita. Hän muuttaa aution maan
Eedenin puutarhan kaltaiseksi, ja aron
kuin Herran paratiisiksi. Siellä on oleva ilo
ja riemu. Siellä kaikuu soitto ja ylistyslaulu.
Kuuntele minua kansani,
kansakunnat, tarkatkaa sanojani,
sillä laki on minusta lähtöisin,
minä säädän oikeuteni
kansojen valoksi.
Minun vanhurskauteni on lähellä,
minä tuon pelastuksen ja luja käteni
jakaa kansoille oikeutta.
Kaukaiset rannat ikävöivät minua,
minun vahvaa kättäni ne odottavat."
Jes. 51:1-5 KR-92
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti