Vaikka emme sitä usein huomaa

Vaikka me emme sitä usein huomaa, on Jumala silti läsnä arjessamme. Jos Hän ottaisi siunaavan kätensä yltämme, sen me kyllä huomaisimme!

"...väsymättä hän varjelee." 

"... sinun varjelijasi ei torku."

Ps 121:3 (v. 1992 ja v. 1933)

  

Me koemme kyllä kaikkia vaikeuksia ja ahdinkoja, jotka ihmisiä yleensäkin kohtaavat. Tunnemme samoja pelkoja kuin kaikki muutkin. Mutta, vaikka meidän asiamme olisivat inhimillisesti katsoen kuinka pahoin tahansa, vaikka tuntisimme itsemme kuinka pelokkaiksi, hylätyksi, unohdetuksi, Jumala ei unohda, ei hylkää.

"Mutta Siion sanoo: 'Herra on minut hyljännyt, Herra on minut unhottanut.' 

Unhottaako vaimo rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa?

 Ja vaikka he unhottaisivatkin, minä en sinua unhota."  

Jes. 49:14-15

----

Pelon keskellä hyvä muistaa: Hänellä on aina se viimeinen sana kaikkiin asioihimme! Ajatus  R. Lomban puheesta vapaasti muisteltuna