Tänä aamuna minulla oli hieman ankeat tunnelmat. Oli pientä epävarmuutta kuinka tämäkin päivä lähtee menemään. Oli sairastelua ja epävarmuutta siitäkin, pääsemmekö kaupassa käymään, koska oli tullut paljon lunta. Jossain vaiheessa mielessäni alkoi soida erään laulun lohdulliset sanat. Se oli Konsta Jylhän laulu, josta jotain tämänlaisia sanoja mieleeni tuli:
"...Älä huoliisi jää, nosta pystyyn taas pää,
joka hetki sun kanssasi käyn...
...Sinä huomata saat,
surun laaksot ja maat,
voivat peittyä kirkkauteen... "
Ja nyt kun ilta jo alkaa olla, on saanut huomata, että päivä onkin ollut paljon parempi, kuin sitä osasi aamun pimeässä ajatella.
Yleensä asiat menevät paremmin kuin pelkää...sitä ei vaan aina jaksa uskoa, kun mielessä pyörii vain harmin ja pelon aiheet. Näin ainakin itsellä ja sitten saakin huomata kuinka Jumala on ihmeellisesti auttanut :)
VastaaPoistaSe on todellakin juuri noin kuin sanot! Tuntuu, ettei sitä läksyä opi lainkaan, aina saa huomata kuinka omat ajatukset menee samaa rataa ja miten jälkeenpäin ihmettelee, että onkin niin vähäuskoinen...
PoistaIhanasti teillä päivä sitten menikin paremmin. Kuvaannollista, että useinhan sitä pimeässä ajattelee synkästi, eikä todellisuus olekaan sitten niin synkkä kuin odottaa. Lohdulliset nuo Konsta Jylhän laulun sanat.
VastaaPoistaNiin ovat. Ja hyvä minun tänäkin aamuna tuota itselleni muistutella, kun vähän samoilla mennään kuin silloin kun noita sanoja kirjoittelin... Jeesus itsekin muistutti usein, ettemme pelkäisi.
Poista