Mutta juuri hetkeä ennen, kun Pietari uhosi Jeesuksen kanssa menevänsä vaikka kuolemaankin, oli Jeesus sanonut hänelle:
"...mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi raukeaisi tyhjään. Ja kun sinä kerran palajat, niin vahvista veljiäsi." Luuk. 22:32
Kun Pietari sitten kuuli sen kukon laulavaan, hän tajusi tekonsa. Se oli varmasti epätoivon hetki. Mutta jossain vaiiheessa hänelle varmaan tuli lohduttavana mieleen nuo ylläolevat Jeesuksen sanat: "...kun sinä kerran palajat...". Kaikki ei siis ollut lopussa, vaikka kävikin niin!
Olla Jeesuksen kieltäjä, ei ole helppo osa, koska raamattu puhuu sellaista vastaan. Mutta syntinsä tunteva saa yhä armon! Sen voi kokea nykyäänkin.
Pietarin tapaus on itselleni merkityksellinen. Muistan kouluajaltani, kuinka itse kielsin. Minulla oli takkini vetoketjussa roikkumassa sellainen avaimenperäriipus, johon sai vaihdettua halutessaan kuvan sisälle. Minulla oli siinä jonkinlainen enkelin kuva. Joku koulussa kysyi minulta, olenko uskovainen, kun sellainen minulla on. Minä vastasin jotenkin niin, ettei sen sitä tarvitse tarkoittaa... Siis kielsin niillä sanoilla tuntevani Jeesuksen. Mutta ei Hän minua ole silti hylännyt. Ei hän hylkää sinuakaan, jos niin on sinulle käynyt. Nykyäänkin moni voi joutua kovan paikan eteen, eikä uskallakaan sanoa miten sydämessään tuntee. Mutta Jeesus tuntee meidät ja sydämemme.
"...jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki." 1 Joh. 3:20
Siunauksen toivotus Sinulle,
ken oletkin!
Olimme soppakirkossa tänään ja siellä oli puheessa juuri sama aihe Pietarista. Siunausta <3
VastaaPoistaKiitos:) Kas vain, kun sattuikin samaa:) Minä tulin aamulla lukeneeksi tuosta kohtaa Raamatusta ja siitä lähti mietinnät alkuun. Tulipa mieleeni piirustaa jonkinlainen avaimenperän kuvakin sitten.
Poista