sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

Hätääntyneelle, kuivassa erämaassa olevalle

"Erämaa ja hietikko iloitsee, aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.
Se kauniisti kukoistaa ja iloitsee ilolla ja riemulla. Sille annetaan Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. He saavat nähdä Herran kunnian, meidän Jumalamme ihanuuden.

Vahvistakaa hervonneet kädet, voimistakaa horjuvat polvet. Sanokaa hätääntyeille sydämille:
"Olkaa lujat, älkää peljätkö. Katso teidän Jumalanne! Kosto tulee, Jumalan rangaistus. Hän tulee ja pelastaa teidät."

Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat. Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot. Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.

Sieillä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan. Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat. Niin Herran vapahdetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja ilo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat." Jesaja. 35



"Katso Siionia, juhliemme kaupunkia.
Sinun silmäsi näkevät Jerusalemin,
rauhaisan asuinsijan,
telttamajan, jota ei muuteta,
jonka vaarnoja ei ikinä reväistä irti,
jonka köysistä ei yhtäkään katkaista.

Sillä voimallinen on meillä siellä Herra,
siellä on joet,
on virrat,
leveät rannasta toiseen,
joita ei kulje soutualus,
joiden poikki ei pääse uljas laiva.

Sillä Herra on meidän tuomarimme,
Herra on johdattajamme,
Herra on meidän kuninkaamme;
hän pelastaa meidät.

Nyt ovat köytesi höltyneet, eivät pidä mastoa kannassaan kiinni, eivät vedä lippua liehumaan.
Mutta silloin jaetaan riistosaalista runsaasti, rammatkin ryöstävät ja raastavat.
Eikä yksikään  asukas sano: "Minä olen vaivanalainen".

Kansa, joka siellä asuu,
on saanut syntisnä anteeksi."
Jes. 33:20-24


---



Minua ilahdutti nämä tekstit tänä aamuna. Tuli myös ajatus erämaahan istutetusta kituliaasti kasvavasta kasvista, jonka on sinniteltävä, ettei täysin kuivettuisi. Se joutuu kasvattamaan juuria yhä  syvemmälle ja muutoinkin käyttämään kaiken saamansa veden.  Mutta kerran tulee olemaan virvoittavaa vettä runsaasti!




 

4 kommenttia:

  1. Nämä ovat ihania lupauksia Raamatussa! Mikä ihana tulevaisuus meitä odottaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noissa jakeissa oli tosiaan niin monta ihanaa kohtaa. Mutta innostuin jopa yrittämään ihan kuvaksi jotain sellaista, että autiomaan laidalla on vettä ja vihreyttä. Kuvatekeleeni on vielä kesken, enkä tiedä tuleeko siitä edes mitään, kun värien sutiminen on niin epävarmaa puuhaa aina.

      Poista
    2. Sellaisen kuvan tekeminen onkin innostavaa. Onnea matkaan sen kanssa, toivottavasti värit menevät niin kuin pitää!

      Poista
    3. Katsotaan mitä tuleman pitää:) Autiomaa näyttäisi omaan silmääni kohtuullisen kelvolliselta... mutta se veden äärellä oleva vihreys ei ehkä onnistu kuten toivoisin. Mutta on mulla yksi varasuunnitelmakin kuvan suhteen, jos eka hommeli menee ihan pieleen:)

      Poista