Silloin on aika hyvin, jos huomaa kaiken katkeran kääntyneen omalla kohdalla joksikin hyväksi. Onnellinen se, joka voi sanoa niin. Me muut vielä odotamme. Mutta se odotus ei ole helppo. Siinä katkeruus ja kateus helposti lisääntyy, kun näkee muiden saavan sitä, mitä itsekin toivoo. Vain Isä itse voi antaa meille oikeaa mielenlaatua odotuksemme keskellä. Mutta rohkaiseva onkin juuri tuo sana, kun sanotaan, että "mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni."
"Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa." Ps. 130:5
"Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte." Ps. 31:25
"Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa." Ps. 27:13
"Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa..." Kork.V. 8:7 Hänen rakkauttaan eivät ole sammuttaneet, eivätkä sammuta - suuretkaan vedet. Eivät, vaikka meistä tuntuisikin niin.
"Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta." Ps. 35:27
---
* "Katso, onneksi muuttui minulle katkera murhe: sinä rakastit minun sieluani, nostit sen kadotuksen kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taa." Jes. 38:17 KR -33/-38
Niinpä :)
VastaaPoista:)
Poista