Valo saapuu pimeyteen

"Meidän puoleemme katsoo aaamun koitto korkeudesta"*. Jossain kohtaa Raamatussa on se. Kukaties siinä(?), jossa on jotenkin niin, että "meille jotka asumme kuoleman laaksossa ja varjossa".*

Kukas muu sitä aamun valoa enemmän kaipaa, ja siitä ilahtuu, kuin se, joka on viettänyt yön pimeässä. Mutta sinne juuri kuuluu lupaus tulevasta aamun valosta, tulevasta päivän kirkkaudesta. 

Jakeetkin löytyi, jossa siitä asiasta on:

* "kansa joka pimeydessä istui, näki suuren valkeuden, ja jotka istuivat kuoleman maassa ja varjossa, niille koitti valkeus." Matt. 4:16

*"meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jatkamme rauhan tielle." Luuk. 1:78-79

Hiljaisuudessa

"Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta." Val. 3:26

Hiljaisuus... Mitä se kulloinkin on; mitä tuossa merkitsee?  Onko se olla itse hiljaa meteliä pitämättä, olla rauhallinen. Voi olla niinkin. Mutta mikä minulle ensin tuli mieleen, on se, että on ympärillä hiljaisuus, jota on vaikea kestää. Kun ei tunnu valoa eikä toivoa löytyvän mistään. Aina samaa odotusta, josta ei tiedä, onko se turhaa aivan.

Siihen hiljaisuuteen tulee kehotus, "Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta."

Jokainen sana, avunpyynnön huokaus,  on talteen otettu, huomioitu. Ja jonain päivänä asia saa päätöksensä.

Tässä minä taas Sinua tähyilen...

Tässä minä taas Sinua tähyilen... 

"Ethän jätä kesken kättäsi työtä!" tulee mieleeni omaa piirrostani tehdessä, joka tekee mieli jättää sikseen hyvin pian alun jälkeen.

Minä saatan jättää työni kesken; mutta Hän ei jätä kesken sitä, minkä aloitti.  Hänellä on aikaa, kärsivällisyyttä, ja halua jatkaa työtään. Hän jaksaa hioa kaikkia yksityiskohtia valmiuteen asti eikä jätä kesken toivottomaltakaan näyttäviä töitään. Hänelle ei toivottomia ole. Onhan Hän Mestari.

"Minkä olet osalleni varannut, sen sinä, Herra, viet päätökseen. Iäti kestää sinun armosi. Ethän jätä kesken kättäsi työtä." Ps. 138:8 KR-92

---

Tämän jutun otsikko oli myös kesken jäänyt aikomus. Oli vain otsikko, ei muuta. Siihen lisäsin piirustellessa tulleet ajatukset.

Rakkautta loppuun asti!

"...niin hän loppuun asti rakasti heitä." Joh. 13:1 Biblia 1776

Vanha Raamattu sanoo asian niin. Ja asia ei ole muuksi muuttunut vuosisatojen aikana.

"Mutta ennen pääsiäisjuhlaa, kun Jeesus tiesi hetkensä tulleen, että hän oli siirtyvä tästä maailmasta Isän tykö, niin hän, joka oli rakastanut omiansa, jotka maailmassa olivat, osoitti heille rakkautta loppuun asti." Joh. 13:1

Ja olisiko Jeesuksen rakkaus loppunut siihen, että meni Isän tykö? Ei tosiaankaan! Hän on joka hetki kuulolla, sekä näkö-, että kosketusetäisyydellä, vaikka Isän tykönä onkin. Jättäisikö Hän rakkaansa jonnekin yksin? Ei jätä, sillä hän, Jeesus, Jumalan Poika, sanoi: "...minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." Matt. 28:20

Pidetään kiinni siitä lupauksesta. Ja jos meillä ote hiipuu, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä:  "jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata." 2. Tim. 2:13

Ei siis valehtele. Ei petä lupaustaan.  Ei jätä meitä.

Ilmoita siis minulle totuutesi

"Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden." Ps. 51:8

Ilmoita siis minulle totuutesi...

"Mutta sinä tahdot sisimpääni totuuden - ilmoita siis minulle viisautesi!" Ps. 51:8 KR-92

"Totuutta salatuimpaan saakka... "  Yleensä tulee ajateltua sitä puolta, että tulisi olla totuudellinen Jumalaan päin. Ja siihen on pyrittäväkin. Mutta sitten on se toinen puoli; se, että Jumala tietää meistä totuuden. Jopa salatuimpaan saakka; siihen saakka, jota me emme itse edes käsitä. Siinä on syytä psalmin tavoin pyytää Jumalaa ilmoittamaan viisautensa meille. Ilmoittaa totuus meistä meille. 

Tavallaan Hän on sen jo tehnytkin, kun on tehnyt selväksi, ettei meistä ollut itseämme pelastamaan ja lähetti sen vuoksi Poikansa kuolemaan puolestamme. Lunastamaan lain alaiset.

Me vaan emme usein käsitä. Luulemme helposti uskovinakin, että kunhan tämän, tuon, ja vielä tuonkin saisin pois, niin sekin olisi jo jotain. Armahda meitä! Emmehän me käsitä mitään. "Ilmoita siis minulle viisautesi!" 

Kain oli käsittänyt jotain: "Ja Kain sanoi Herralle: "Syyllisyyteni on suurempi, kuin että sen kantaa voisin." 1. Moos. 4:13

Teet sen (viisautesi  ja totuutesi ilmoittamisen) varmaan pala palalta, sillä emme kestä koko roskasäkkiä kerralla, ja kun vielä uuttakin siihen roskasäkkiin tulee lisää koko ajan. Kiitos että lupasit viedä sen roskalastin kaikkineen kaatopaikalle, sillä siihen ei meillä olisi ollut rahkeita.

Mieleen tulivat laulun sanat: "...mun syntini suuret kaikki, sä kannoit mun Jeesukseni. Ne anteeksi viimeistä myöten, sä annoit mun Jeesukseni. Sua kiittää kun tahtoisin siitä, ei siihen mun taitoni riitä, ei riitä..."

Mutta kiitos Jeesus! 

"Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään, virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa."  Ps. 33:2

Nimensä tähden...)

Synnin syytöksissä

Olin tullut lukeneeksi aamulla psalmia 32. Saman psalmin yksi jae* oli myös Evl:n päivän sanassa. Psalmin aiheena on synnin tunnustaminen Jumalalle. Oman syntisyyden tunnoissa oli lohdullista lukea: 

"Autuas se ihminen, 

jolle Herra ei lue

hänen pahoja tekojansa

ja jonka hengessä ei ole vilppiä!"

Ps. 32:2

"Jumalattomalla on  monta vaivaa,

mutta joka Herraan turvaa,

häntä ympäröitsee armo."

Ps. 32:10 

"Jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa..." Se merkitsee, että sitä syntiä todella on - enemmän tai vähemmän - ja se myös tuntuu,  enemmän tai vähemmän - mutta sitä ei "lueta"; ei lasketa. Ei sille, myöntää Jumalalle olevansa syyllinen synteihinsä.

"Häntä ympäröitsee armo."  Se armo on kuin muuri, minun ja syntieni välissä. Mutta Herran ja minun välissä ei silloin ole mitään erottavaa, kun armon muuri Jeesuksen työn tähden erottaa syntini minusta.

* "Minä tunnustin sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: "Tunnustan syntini Herralle." Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan.". Ps. 32:5 KR-92

Armo, armahdus. Armahduksen saaneen ei enää tarvitse suorittaa tuomiotaan. Silloin on vapautettu rangaistuksen suorittamisesta.

Oikealla "sydämen kielellä"

Oikealla kielellä puhuminen on tärkeää, että tulee oikein ymmärretyksi. Joskus jopa pitäisi osata oikea murre, että tulisi täysin käsitetyksi.

Jumala pystyy puhumaan meille myös oikealla "sydämen kielellä", jos muutoin tuttu kielikään, tai murre, ei tee asiaa meille selväksi.

Puhukoon Jumala itse tänään ja joka päivä meille ja rakkaillemme, sillä  kielellä, jota parhaiten ymmärrämme. Jokainen kaipaa armon ja rakkauden sanoja Häneltä. 

Jumala kanssamme tänään!

Mistä löytyisi vettä?

"Heidän ylimyksensä lähettävät alaisiansa vedelle. Nämä tulevat kaivoille, eivät löydä vettä, palajavat astiat tyhjinä, ovat pettyneet ja häpeissänsä ja peittävät päänsä." Jer.  14:3

Mistä löytyisi vettä? Sitä tarvittaisiin niin moneen: janoiselle, kasteluun, puhtaanapitoon...

Vesipaikka on kuitenkin tiedossa, eikä se ole mikä tahansa lutakko tai huono kaivo. Se on raikasvetinen lähde.

"Sinä päivänä on Daavidin suvulla ja Jerusalemin asukkailla oleva avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan." Sak. 13:1

Jeesus on se vesipaikka. Häneltä riittää vettä. Niin janoiselle, kuin peseytymiseenkin. Ja kaikkeen muuhunkin tarvittavaan. Vesi ei tule loppumaan!

Kehnon siivoojan rukous

Jeesus, sinä tiedät, ettei minusta ole itse siivoamaan oman sydämeni huonetta; ei paljasta lattiaa, ei mattojen alusia, saati kaikkia nurkkia ja lokosia. Tulisitko sinä ja siivoaisit sen!

Ai, sinä sanotkin jo tehneesi puolestani siivoamissopimuksen! Minun on sitä vaikea käsittää, että toinen tulisikin minun sotkuiseen huoneeseeni, ja tahtoisi siivota sen. 

Tahdon kuitenkin päästää sinut sisään; avata oven, vaikka minua hävettää näyttää sinulle kaikki. Tiedän kyllä, ettet minua moiti, vaan suurella rakkaudella ja lämmöllä ja hellävaroenkin huonettani puhdistat.

Ja kun se on tehty, et jätäkään minua yksin tulevina päivinä huoneeni kanssa. Lupaat auttaa minua aina, sillä tiedät, ettei minusta ole pitämään huonetta kunnossa jatkossakaan omin voimin.

Kiitos, että Sinä tulit tekemään kaiken puolestani! 

Ensiksi avaat verhot ja päästät raikkaan tuulen ja valon sisään...

---

Saman "monitoimimiehen", Jeesuksen puoleen voi kääntyä  muissakin asioissa. Siinä meillä on auttaja, joka tahtoo auttaa.

Ja käsittämättömintä on se, ettei hän ota siitä meiltä maksua! Hän sanoo olevansa niin rikas, ettei hänen tarvitse. Hänellä on itsellään riittävästi, sillä hän on käsittämättömän rikas. Hän on tahtonut ottaa elämäntehtäväkseen olla aina kuulolla avuttomia varten. 

Katkeruuden juuria

 "..."ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä" ..." Hebr. 12:15

Katkeruuden juuri tekee tosiaan häiriötä. Sen huomaa kyllä, kun itsestään löytää niitä juuria. Ne kannattaa heti nyhtää pois, mutta se saattaa olla vaikeata, sillä ne ovat kovin sitkeitä. Eivät meinaa katketa millään ja aina pyrkii työntymään uutta kasvustoa niistä. Kun huomaa olevansa pääsemättömissä niiden kanssa, kannattaa huutaa Suuri Puutarhuri apuun. 

Annettua valtaa - ja tehtäviä

"On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa." Mark.13:34

Palvelijat saivat Herraltaan valtaa - ja tehtäviä. Mihin he saamaansa käyttävät? Tuleeko itselle määrätty tehtävä täytettyä? Vai väheksynkö omaa tehtäväni ajatuksella: "Sehän on vain ripellystä ja räpellystä, ei sillä ole mitään merkitystä." Antaisiko Herra merkityksettömiä tehtäviä? Jokaisella tehtävällä, jonka Hän antaa, on merkitys. Mutta me emme tahdo millään käsittää sitä, ja siksi jätämme paljon tekemättä siitä, mitä meille ohjeita annettiin.

Armahda meitä!

---

Olin lukenut tuon jakeen ja se ajatus valtasi minut ensin, että Herran omille on annettu valtaa. Ja myös tehtäviä jaettiin.

Kun olin jo aloittanut tekstin kirjoittamisen, tuli sitä tehdessä mieleeni myös viime aikoina saatuja käytännön esimerkkejä remonttityömaalta. 

Olen huuhaillut taloremonttityömaalla ja väheksynyt omaa osaani kokonaisuudessa. Helposti jos jonkin asian yhteyttä toiseen ei ymmärrä, sen jättää ehkä tekemättä. Tai tekee sen hitaasti ja "etenkehtaisesti". 

Kuulostaako joku pienten  puutikkujen keräily lattialta miltään? Tai samaan kastiin kuuluvat villanpalaset, tai laastinkökkäreet? Mitä se haittaa jos kesken remontin sementtilattialla on jotain roskaa? Ne haittaa seuraavia työvaiheita, ja on jokatapauksessa jonkun kerättävä. Ennen uusia eristeitä, yms., lattia myös imuroidaan, mutta sitä ennen kerätään ne imurin tukkivat roskat. Kerättiin myös naulat erikseen edellämainittujen lisäksi. Jos ei joku apulainen tee, menee amnattimiesten aikaa sellaiseen, vaikka heillä on omat tehtävänsä.

Aika monta viikkoa mennyt minulla tämänkin asian käsittämiseen. Ja siltikin on vaikea saada itseään mitään  tekemään. 

Rakentamisessa; remontoinnissa on osansa myös vaikkapa kahvinkeittäjillä. Tai vedenkuljettajilla, jos vettä ei tavanomaiseen tapaan saada. Tai vaikka ihan vain sillä, että on paikalla. Eilen puhuimme isännän kanssa siitä, että ehkä sekin on jotain, että on paikalla ikäänkuin tunnelmaan vaikuttamassa... omalta osaltaan, olemalla paikalla.

"Mistään", "kaikessa", ja "kaikki"

Niihin samoihin sisältyy kaikki.

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi," Fil. 4:6

"ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".  1. Piet. 5:7

Jeesus itse sanoi näin:

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34 

Hän vieläpä samassa luvussa mainitsi joitakin asioita erikseen, kuten: ruoan, vaatteet ja hengissäpysymisen. Jopa sellaisenkin asian, kuin erinäisten "aarteidemme" kokoamisen, ja niiden pilallemenemisen otti esille. Siihen antoi ohjeen.

Ja ensimmäisen jakeen jatkona oli tämä lupaus:

"ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:7

Siunattua päivää sinulle!

Jeesuksen omiksi tulleina

"Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? 

Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."

...

"Niin veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle." 

Room. 7:24-25

Room. 7:4

Mitä hiljaisuudessa kuuluu...

Siinä yksinäisessä hiljaisuudessa

on joskus vaikea kuulla

kuulee vain omat pelkonsa

vaikka haluaisi kuulla Jumalaa

Hänen rauhoittavia sanojaan

Mutta ehkä

jonkin ajan päästä

omat äänet vaimenee

ja alkaa kuulla Jumalaakin.

Valo siivilöityy pimeän läpi

Jeesus sanoi olevansa maailman valo; ja että kuka häntä seuraisi, se ei vaeltaisi valoa vailla, vaan hänellä olisi elämässään valo.*

Kuvasta: Tien varressa oli musta metsä, mutta sinnekin saapui aamun valo.

---

* Kts. Joh. 8:12

Aamulla varhain - ja illalla myöhään...

Otsikon sanat ovat jonkin laulun tai virren, ja se jatkuu: "...aamulla varhain ja illalla myöhään, luon katseeni Siionin vuoria päin, siel auttaja mulla on viisain parhain, hän etsivi aina mun menestystäin..."

Otsikon sanat ja sen jatko tuli mieleen kun luin Jeesuksen aamuista, illoista ja päivistä: 

"Ja hän opetti päivät pyhäkössä,

 mutta öiksi hän lähti pois ja vietti ne vuorella, 

 jota kutsutaan öljymäeksi.

Ja kaikki kansa tuli varhain aamuisin

hänen tykönsä pyhäkköön kuulemaan häntä."

Luuk. 21:37-38

Kansanpaljouden, paljon puhumisen ja melun jälkeen oli hyvä rauhoittua ja levätä öljymäellä. Ehkä Jeesus nukkui öljypuiden katveessa. Mahtoikohan yöt olla kylmiä?

Mutta aamulla hän, varmaankin viileässä aamussa, jokatapauksessa lähti sieltä aikaisin kävelemään temppeliä kohti ja päivän töihinsä ihmisten pariin. Oliko aamupala saatu, vai saiko hän jotain syödäkseen vasta siellä? 

En liene ennen juurikaan noihin jakeisiin mitään erityistä huomiota kiinnittänyt, mutta meillä vieläkin  menossa oleva remonttijakso ehkä sai miettimään noita nyt. Varhaiset kesäaamut on välillä erittäin kylmiä. Remonttikohteeseen, eli  kotiin, saavuttaessa on aamun ensimmäisiä toimia ollut laittaa kahvit tulemaan, lämmittämään ja virkistämään. Päivän päätteeksi puolestaan tuntuu hyvältä saada lähteä virkistymään ja lepäämään.

--- 

Noihin ämpäreihin annosteltiin, tarkasti mitaten, vettä kevytvalua varten.  

Tyhjät ämpärit kuvassa tuo mieleen, että ne on kuin me. Jonkun täytyy täyttää meidät, annostella vettä meillekin.

Siunattua viikonloppua sinulle!

Outo osa kokonaisuudessa?

Hiekanjyvä rattaissa? Vaiko sittenkin kokonaisuuteen kuuluva osa, jollain lailla tärkeä, vaikka näyttää ihan tyhjänpäiväiseltä?

Jumalan suunnitelmat ainakin on sellaisia, niin hienoja ja tarkkoja, että niihin kuuluu paljon osia, niitä pieniä nippeleitä ja outoja piiloon jääviä osia, joille me emme keksi merkityksiä. Mutta jotka kuitenkin on tärkeitä osia kokonaisuudessa.

Toisinaan mekin koemme itsemme ihan turhiksi kokonaisuutta ajatellen. Mutta Jumala näkee meidän arvomme, vaikka emme sitä pystyisi itse näkemään, eivätkä muutkaan käsittäisi.

Kuinka voisit olla turha, kun Jumala sinut kalliilla osti? Hintana Poikansa sijaiskuolema puolestasi... 

Iloitse vain siitä, että sinä saat olla Sinä! Ainutlaatuinen. Ja Jumalan rakastama!

Kysymys oli Isästä - Todellisesta!

"Niin he sanoivat hänelle: "Missä sinun isäsi on?" Jeesus vastasi: "Te ette tunne minua ettekä minun Isääni; jos te tuntisitte minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni"." Joh. 8:19

"Mutta he eivät ymmärtäneet, että hän puhui heille Isästä." Joh. 8:27

Fariseukset eivät ymmärtäneet Jeesuksen puhetta.

"Niin Jeesus sanoi heille: "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen, ja etten minä itsestäni tee mitään, vaan puhun tätä sen mukaan, kuin minun Isäni on minulle opettanut." Joh. 8:28

---

"Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?" Luuk. 2:49 

Se oli Jeesuksen 12-vuotiaana vanhemmilleen esittämä kysymys, kun he tulivat etsimään häntä temppelistä, jossa hän oli ollut kolmisen päivää hukassa vanhemmiltaan. Mutta ei todelliselta Isältään.

"Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui." Luuk. 2:50

Kuka oli Jeesuksen todellinen Isä? Isä Jumala. Joosef oli kasvatusisä maan päällä ja Jumala oli hänet juuri valinnut siihen arvotehtävään, ei ketään muuta. 

Mutta ihmiset luulivat aivan muuta, kuka mitäkin...

Siinä kodissa on jokaiselle tilaa

Älköön teidän sydämenne olko murheellinen, älköönkä peljätkö. Minun isäni kodissa on monta asuinsijaa. Ja jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa. Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin, ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja missä minä olen, tien sinne te tiedätte.

Vapaasti muisteltuina Jeesuksen sanoja. Noiden alkuosa tuli tänä aamuna mieleeni jotenkin lohdullisena ja halusin kirjoittaa niitä tännekin. 

Ei Herra ollut hylännyt heitä

Kun Herran enkeli ilmestyi Gideonille ja tervehti häntä nimittäen Gideonia urheaksi soturiksi, ihmetteli Gideon, että jos Herra todella on heidän kanssansa, niin miksi sitten kaikki onnettomuudet ovat kohdanneet heitä?  Siinä kysymys, jota mekin aika ajoin saatamme kysyä.

Mutta mitä hän sai vastaukseksi? "Käytä sitä voimaa, joka sinussa on..."

Tuom. 6:11-22

Tähän sopii myös hyvin nämä laulun sanat: "...vaikka oma voimasi on vaatimaton, vierelläsi voimallinen Jumala on..." 

Unohtamisen armo

Unhottaen sen, mikä on takana. Fil. 3:13

Tästä sanasta kirjoitti Fredrik Wislöff kirjassa Levähtäkää vähän mm näin:

"Mikä siunattu evankeliumi: Sinä saat unohtaa! Synti, mikä  on takanasi, on upotettu Kristuksen vereen. ... Voit kiittää syntien anteeksiantamuksesta.  Jumala on sen unohtanut! Sinäkin saat unohtaa..."