"Viisaus loistaa valoaan eikä katoa koskaan. Niinpä ne, jotka viisautta rakastavat, voivat sen helposti nähdä, ne, jotka sitä tavoittelevat, löytävät sen.
Viisaus ehtii niiden edelle, jotka sitä kaipaavat, ja ilmaisee itsensä heille.
Vaikka joku aamuhämärissä kiirehtisi etsimään sitä, ei hätää: se istuu jo ovensuussa.
Viisauden tavoittelu on ylintä ymmärrystä. Se, jota viisaus valvottaa, saa kohta levollisen mielen.
Viisaus kulkee kaikkialla ja etsii niitä, jotka se voi katsoa arvoisikseen. Mielellään se näyttäytyy heidän teillään, ja milloin he sitä ajattelevatkin, se tulee heitä vastaan."
Viisauden kirja (apokryfikirjat) 6:12-16 KR-92
Nämä ihastutti minua tänä aamuna! Erityisesti se näkökulma, että meitä etsitään, edellemme mennään ihan odottamaan meitä, ja se viisaus tulee jopa ovensuuhun odottamaan meitä! Eikö se jo valaise päivää♥️
Luin nuo jakeet ensin Helsingin ortodoksikirkon päivän sanasta ja kirjoittelin vihkooni muistiin. Sitten etsin ne vielä Pipliaseuran sivuilta, jossa näköjään apokryfikirjoja voi halutessaan lukea.
Tämä tämänaamuinen *innostus yllätti minua, sillä olen huomannut että jotenkin nihkeästi alan lukemaan sananlaskuja. Ja minkä takia? No en tosiaan koe itseäni viisaaksi... Mutta juuri niillehän se Jumalan viisaus onkin kuin valona, ym., tarjolla, jotka sen puutetta kokevat ja tuntevat kipeyttä siinä❤️☀️
---
* Jopa piirustusidea tuli mieleeni noista jakeista! En ole vielä ainakaan mitään kuvaa aloittanut, ja saa nähdä, kokeilenko sitä; vai ehtiikö innostus kuvantekoon hiipua ennenkuin sopiva hetki yritelmään on:) Mutta tuo valokuva tältä aamulta oli mielestäni myös sopiva tähän. Siinä on se valo edellä...☀️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti