Eräässä kaupungissa

 "Eräässä kaupungissa Jeesus kohtasi miehen,

 joka oli yltä päältä spitaalin saastuttama.

 Nähdessään Jeesuksen mies lankesi kasvoilleen

 ja rukoili: 

"Herra! Jos vain tahdot, sinä voit 

puhdistaa minut."

Jeesus ojensi kätensä,  kosketti miestä ja sanoi:

 "Minä tahdon. Tule puhtaaksi."

Tauti lähti miehestä heti."  Luuk. 5: 12-13 KR92

Jeesus ei kääntänyt katsettaan siitä miehestä. Hän kohtasi hänet; vaikka näky oli varmasti kauhistuttava. Jeesus ei pelännyt mennä lähelle, ei pelännyt katsoa, eikä koskettaa.  Mies lienee laittanut viimeisen toivonsa juuri Jeesuksen kohtaamiseen. Kuka muu häntä enää olisikaan voinut auttaa! Hän otti pettymisen riskinkin myös siinä. "Jos tahdot..." Entä jos Jeesus ei tahtoisikaan, entä jos Jeesus ajaisi hänet pois?  Mutta Jeesus tahtoi. Jeesus ojensi sen kätensä, eikä pelkästään etäämmältä puhunut ja katsonut ja kättään ojentanut; vaan kosketti - sitä kaikkien muiden kammoamaa. Mies sai tulla terveeksi sen kosketuksen voimasta. Miltähän se tuntui, kun tauti lähti? Miten järisyttävä olikaan se hetki ja tunteisiin käyvä, kun hän katselee ihoaan ja jäseniään, jotka olivat nyt yhtäkkiä ihan sileät ja terveet. "Tauti lähti miehestä HETI." JA PARANTAJA OLI SIINÄ - KOSKETUSETÄISYYDELLÄ IHAN,  ILOITEN PARANNETUN KANSSA.