Toivon sanoman julistamisen tarve

Rukoilin tänä aamuna omien ahdistuneiden ajatusteni vuoksi Jumalaa. Mieleen tulivat sitten myös muut ahdistetut; kaikenlaiset toivoa vailla olevat. Pyysin heillekin apua, ja toivon sanomaa tuotavan; heille, joita on paljon. Ihmisen päältä ei välttämättä voi hänen ahdistuksiaan ja tarpeitaan nähdä. Joku voi näyttää oikein hyvinvoivalta ja pärjäävältä kaikin tavoin, mutta olla silti suuressa hädässä sisimmässään. Joku toinen taas voi näyttää siltä, että kaikkea tarvitsee, mutta voi hyvin sisimmässään. 

Päivän luettavat kun otin sitten esiin, oli niissä mielestäni samaa asiaa:

"Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. 

Kun hän näki ihmisjoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla.

Silloin hän sanoi: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen." 

Matt. 9:35-38 KR-92

"Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja antoi heille vallan karkottaa saastaisia henkiä ja parantaa kaikkia tauteja ja vaivoja." ... "ja julistakaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.' Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa." 

Matt. 10:1,7-8 KR-92