Hervonneille käsille ja halvaantuneille polville

"Oikaiskaa siis hervonneet kätenne ja halvaantuneet polvenne! 'Kulkekaa suoria polkuja', jottei ontuva jalka menisi sijoiltaan vaan pikemminkin parantuisi." Hebr. 12:12-13

"Jumala kehottaa oikaisemaan masennuksesta hervonneet kädet ja pelosta halvaantuneet polvet ja kulkemaan Jumalan suoria polkuja. Ontuvalla ei ole varaa mutkaisiin polkuihin, sillä jalka voisi mennä sellaista kulkiessa vain pahemmin sijoiltaan. Suora polku, totuudellisuus vaelluksessa, tekee vapaaksi. Jotta voisi parantua, on paljastettava sairaus. Lääkäri voi leikata vasta kun sairauden laatu ja aiheuttaja ovat selvinneet. Jumalan tiet ovat suoria ja selkeitä, mutkikkaiksi ne ovat tulleet ihmisten tekeminä.
Jos vaellus pelottaakin, niin pelkää, mutta kulje  Jumalan osoittamaa suoraa tietä. Näin pääset perille. Saatat jopa parantuakin, jos niin on Jumalan tahto, mutta se ei ole pääasia. Pääasia ei ole matkan laatu, vaan perille pääsy."

 Juha Vähäsarja kirjassa Joka päivä Jumalan kämmenellä

Hän on sama tänäänkin

"Jeesus Kristus

on sama

eilen

ja tänään

ja iankaikkisesti."

Hebr. 13:8

"Jesus Christ

is the same

yesterday

and today

and forever."

Hebr. 13:8

 New International Version

Rohkaisua juuri meidän mietteisiimme

Eilen kääntyi minun ja isännän keskustelut vähän synkille vesille. Toinen murehti, mitä ikäviä asioita tulevaisuus saattaa tuoda tullessaan ja toinen mietti, miksi menneet menivät niin kuin menivät.

Saimme kuitenkin kumpikin rohkaisua. Sitä löytyi Wislöffin kirjasta nimeltä Rukouskirjani. Toinen sai kohdan "Hän tekee uutta":

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?" Jes. 43:18-19

"Herra, minä en halua takertua ennen tapahtuneisiin. Niillä on varmasti tarkoituksensa, vaikka se tuntuukin käsittämättömältä. Irrota minut niistä. Tee minut vapaaksi - niin, että voin avautua sille, mitä vastedes tapahtuu. ...Sinä pystyt raivaamaan minulle tien. Sinulla on jotakin uutta minun varalleni. Ehkä ensimmäinen pieni taimi jo kurkistaa esiin. ... Sinä hallitset tilanteen. Sinulla on keinoja, joita minä en tunne. Suunnitelmaasi ei kukaan voi sekoittaa. Ja koska sinä rakastat minua, on tapahtumassa oleva uusi minulle hyödyksi - tänään ja aina." 

Toisen saama rohkaisu oli "Huolta vailla":

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi."
                                                                                                                                                                                 Fil. 4:6

"Emme saa olla huolissamme mistään - olkoon se mitä hyvänsä ja olkoon tulevaisuus miten epävarma tahansa. ...Kaikki asiat - pienet ja suuret - kaikki mikä koskee läheisiäni, terveyttäni, toimeentuloani, työtäni tai mitä hyvänsä vaikeuksia, minun tulee jättää sinun vastuullesi, Jumalani. Minun tulee huutaa avukseni sinun nimeäsi... puhua sinulle siitä mikä on sydämelläni. ...Ja sitten minun on kiitettävä... huolenpidosta, jota olet osoittanut minulle tähän päivään asti; siitä että nytkin tahdot auttaa minua. ...saan tuntea rauhaa, joka käy yli kaiken ymmärryksen."

Nämä oli sellaista "täsmähoitoa" meille.

Ei kyynäränkään vertaa

"Ja kuka teistä voi murehtimisellaan lisätä ikäänsä kyynäränkään vertaa?" Luuk. 12: 25

"Who of you by worrying can add a single hour to his life?" Luke 12:25, New international version)

"Vilken av eder kan med allt sitt bekymmer lägga en aln till sin livslängd?" ( Luukas 12: 25, Ruotsi 1917)

Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus

"Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus.... 

...ei siinä, että me rakastimme Jumalaa,

 vaan siinä,

 että Hän rakasti meitä

 ja lähetti Poikansa 

meidän syntiemme sovitukseksi."

1 Joh. 4:9-10

---

Näin Hän rakasti meitä - jo silloin, kun olimme synneissämme. Ei kai Hän vähemmän meitä nyt rakasta? Menisikö Hän ristille kuolemaan vain ennen tekemiemme syntien tähden, ja jättäisi lopun meidän huoleksemme... Meidän, jotka olemme niin heikkoja ja häilyväisiä? Sehän olisi kaikki hukkaan heitettyä kärsimystä. Ei, vaan Hän varmisti työnsä pysyvyyden tekemällä kaiken; loppuun asti puolestamme.

Murhepäivilläkin on päätöskohtansa

"...Sinun murhepäiviesi luku on täyttynyt... He ovat taimia minun tarhassani, minun kätteni työ, jolla osoitan kirkkauteni." Jes. 60:20-21

"Oletko murheellinen? Et jaksa enää uskoa, että saat Jumalalta oikeasti avun. Saati sitten, että murhepäiviesi luku oli Jumalan tiedossa jo ennen kuin nuo päivät olivat vielä edes saapuneet. Kuitenkin Jumalan sanan mukaan jokainen päiväsi on kirjoitettu taivaan kirjaan ennen kuin ensimmäinenkään niistä on alkanut. Samoin on elämäsi murhepäivien laita. Niillä on oma aikansa ja niiden päivien määrällä lukunsa. Kun murhepäivien määrä on täyttynyt, ne loppuvat. Uusia päiviä varten niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Sinä olet taimi Jumalan tarhassa, hänen kättensä työ. Hän hoitaa  itse asiasi. Olet turvassa."  (Juha Vähäsarja kirjassa Joka päivä Jumalan kämmenellä/Kustannus Oy Arkki)

Jumalan suunnitelmissa

Hän tietää mikä "pinnaa kiristää".  Suuret tai vähäpätöiset. Tänäkin aamuna, tai iltahetkenä. Tai mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. On kyse mistä asiasta tahansa.

Hän tietää siitä ajatuksesi nyt. Hän tietää asiasi alkusyyn; sen juuret. Hän tietää mitä sille seuraavaksi tapahtuu, ja milloin. Hän tietää, kuinka se tulee tapahtumaan. Jumalan suunnitelmia ei mikään estä!

Kyllä Hän näkee

"Miksi valitat, Jaakob, Israel, miksi puhut näin: - Ei  ole Herra  nähnyt elämäni taivalta, minun asiastani ei Jumala välitä. Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa. Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikoille voimaa." 
                                                                                    Jes. 40:27-29

Ja tästä jatkaa Vähäsarja kirjassaan Joka päivä lupaus kantaa:

"Jumalako ei näkisi elämääsi? Hänkö ei tuntisi sen jokaista tapahtumaa tai tietäisi tarkasti jokaista ajatustasi ja sydämesi lyöntiä?  Etkö jo jaksaisi uskoa, että hänen kädessään on elämäsi ja turvasi eikä se käsi horju tai vapise? Etkö jo antaisi itsellesi luvan levätä kaiken hallitsemisesta? Olisiko tekijälläsi kuitenkin hiukan paremmat mahdollisuudet tietää, mitä juuri sinä tarvitset ja milloin?... ...Jumalan viisaus on tutkimattoman syvä ja hän osaa meitä lohduttaa ja virvoittaa parhaalla tavalla. Miksi eläisimme ikään kuin hän ei välittäisi?"

Siinä lohdullista tekstiä, joka oli "aamupalaani" eilen - ja vielä tänäänkin.

Katkeruuden juuria

"Sydämeni oli katkera, sieluuni pisti.

Minä olin mieletön, ymmärrystä vailla..."

"Kuitenkin minä saan aina olla luonasi..." 

Taivaassa minulla on sinut, sinä olet ainoa turvani maan päällä..." 

---

"Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan..."

Kaikki psalmista 73. Ylemmät uudemmasta käännöksestä.
 Alin vanhemman käännöksen mukaan.

Eilisaamun mietteisiini sopivia kohtia.



Vähäsarja kirjoittaa kirjassaan Joka päivä lupaus kantaa:

"Jumala kestää meidän katkeruutemme".

"Kenen luokse elämän ja ihmisten riepottelema sitten menisi ja jäisi, jos ei Jumalan?"

Tarkkaan suunniteltua

"Herra, sinä olet minun Jumalani!

Sinun korkeuttasi laulan,

sinun nimeäsi ylistän,

sillä sinä toteutit ihmeellisen suunnitelman,

kaukaa harkitun,

varman 

ja

 luotettavan".

Jes. 25:1 (vuoden 1992 käännös)

---

Joskus on hyvä nähdä joku kohta uudella tavalla. Luin tänä aamuna Vähäsarjan kirjasta Joka päivä Jumalan kämmenellä ylläolevan jakeen. Se ihastutti minua erityisesti loppuosaltaan. Katsoin saman jakeen myös parista muusta käännöksestä, joita yleensä mieluummin käytän. Niissä asia on ilmaistu näin: 

"Herra, sinä olet minun Jumalani; minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi, sillä sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun aivoituksesi kaukaisilta päiviltä ovat todet ja vakaat." (Jes. 25:1 vuoden 1933 käännös).

 Raamattu kansalle käännöksessä, joka perustuu vuoden 1933/1938 käännöksiin, mutta käännös ja kieli korjatttuna, on kyseinen kohta; Jes. 25:1 ilmaistu näin:

"Herra, sinä olet minun Jumalani. Minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi. Sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun suunnitelmasi kaukaisilta päiviltä ovat varmoja ja luotettavia,"

Kipupisteitä

Kipupisteitä, niitä on jokaisella. Usein pelkoa ja hätäännystä aiheuttavina. Kuitenkin jokainen kipupisteemme, oli se aivan minkälaatuinen tahansa, on sen "Taivaallisen Lääkärimme" tiedossa. Oli jo ennen, kuin me edes kerromme siitä hänelle. Hän tietää mitä tehdä. Joskus kipupisteemme ei tarvitse mitään erityistä käsittelyä. Joskus on joku hoito tarpeen ja Hän sen tekee, parhaalla ja lempeimmällä mahdollisella tavalla. Toisinaan käy niin, että emme halua uskoa, että hänen hoitopäätöksensä asiaamme on oikea. Hän on kuitenkin juuri se, jolla on kaikki tieto. Hän tietää mikä oli, mikä on ja mikä tuleva on.

"Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä 'hyljätty', 'se, josta ei kukaan välitä." Jer. 30:17

Oli kipupisteemme sitten suuri, tai toisten - ja kenties joskus omastakin mielestämme - aivan mitättömän pienen tuntuinen, senkin saa huoletta esittää Hänelle. Hän kuuntelee, ja auttaa, yhtä mielellään isoissa ja pienissä asioissa. Hän haluaa tavata meidät. Ja Hänen luokseen saa tulla aina kun siltä tuntuu. Ja vaikka ei mitään erityistä olisikaan sydämellä. Hän ei kyllästy meihin.

Pyritään perille asti

"Sentähden niinkuin Pyhä Henki sanoo: Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa, jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta..." Hebr. 3:7-9

"Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, vaan kehoittakaa toisianne joka päivä... ettei kukaan teistä synnin pettämänä paatuisi; sillä olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti." Hebr. 3:12-14




"Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle." Hebr. 4:1







---

Lapsena, ja pitkälle aikuisikään, minä juutuin paljon sanoihin: "Varokaamme siis..." ja "ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle."  Niitä sietääkin ajatella, mutta ei sovi unohtaa samalla sitä, että  vielä pysyy lupaus varmana päästä hänen lepoonsa!

Särjetyille sydämille

   

         "Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, 

                                      ja 
                      sitoo heidän haavansa."
                                                Ps. 147:3

                                                                 

"Epäilenkö rakkauttaan..."

"Epäilenkö rakkauttaan, jok' on hellin, lämpimin?..."  Näin kysytään yhdessä laulussa. Ja enkö vain löydä itseänikin usein epäilemästä, kun kaikenlaiset huolet ja vastoinkäymiset vaivaavat... Kun asiat eivät mene niin, kuin minä toivoisin. Sitten sukelsi jostain mieleeni seuraavia jakeita:

"Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?" Room. 8:35

"Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." Room. 8:38

"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut. Room. 8:28

Aabraham jäi seisomaan Herran eteen

Onko minulla malttia jäädä seisomaan Herrran eteen? Esitän asiani hänelle, mutta maltanko hiljaa kuunnella? Vai käännynkö ja kävelenkö pois, kun en kuullut mitään... kun en nähnyt mitään? Jospa minun pitäisi hiljentää ajatusteni sanat; hetkeksi kaikki kysymykseni, kaikki ehdotukseni, kaikki "kaupankäyntini" ja "jäädä seisomaan Herran eteen".


---
Jostain lukemastani kirjasta jäi tuo otsikon lause mieleeni pyörimään ja ylläolevia ajatuksia siitä syntyi. Sitten minun piti katsoa, että missä tilanteessa Aabrahamin oikein sanottiinkaan jääneen seisomaan Herran eteen:

Herra oli juuri kertonut aikeensa Sodoman ja Gomorran kaupungin suhteen. Aabraham pelästyi kuulemaansa ja jäi seisomaan Herran eteen.  Enkelit lähtivät eteenpäin kohti kaupunkeja, jotka pian kohtaisivat tuhonsa... Aabrahan esitti  Herralle mieltänsä vaivaavat asiat: Säästäisikö Herra kaupungin, jos löytäisi sieltä 50 vanhurskasta? Entä jos heitä olisikin vain 45... 30... 20... tai ... 10? Herra lupasi säästää paikan, jos löytyisi 10. Niitäkään ei löytynyt. Kuitenkin Herra järjesti Aabrahamin veljenpojan Lootin turvaan kaupungin tuholta.

Tästä Aabrahamin hetkestä kertoo raamattu kohdassa 1 Moos. 18:20-33

Psalmi 139 - yksi lempipsalmini

Tämä  psalmi 139 on eräs suosikkini. Olen merkinnyt sen siihen pieneen, punaiseen, äidiltä saamaani Uuteen testamenttiin kynällä helposti havaittavaksi. Näin olen tehnyt muutamille muillekin psalmeille tai muille kohdille. Näin näen heti, että tässä on yksi niistä kohdista, joita kaipailen.

"...Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut. Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa. Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut. Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne. Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen. Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä? Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä. Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin, sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun. Ja jos minä sanoisin: 'Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi', niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.

Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa. Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää. Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä. Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut." Ps 139: 1-16

"Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle." 139: 23-24

Tässä psalmissa on kaikki...  Jumala tietää kaikki. Vaikka meiltä olisi näkymät peitossa.

Herran siunaus

"Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua; Herra valistakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen;
Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan." 4 Moos. 6:24-26

Jaakobin painia

Tänä aamuna minua ilahdutti lukemani teksti Vähäsarjan kirjassa Joka päivä lupaus kantaa:

"Kristittyjen matkaseurue on särjettyjen sydänten seurue. Maailman murjomia... eri tavoin rikkinäisiä ja hylättyjä on saattueemme täynnä... kaikkia... yhdistää se, että on jouduttu painiin oudon muukalaisen kanssa ja on tultu hänen kanssaan tutuiksi."

Raamatunkohtana oli 1 Moos. 32: 24-26. Siinä Jaakob paini "oudon muukalaisen" kanssa. Sen seurauksena hänen lonkkansa vioittui.

Kohtaaminen "muukalaisen"  kanssa antoi hänelle muutakin: uuden nimen; Israel, kun Jaakob sanoi hänelle: "En päästä sinua, ellet siunaa minua."

Sydämeni puutarhassa

Sydämeni puutarhassa itää kahdenlaisia siemeniä...  Toisista kasvaa satoa iloon, rauhaan, luottamukseen, toisten huomioimiseen ja kaikkeen hyvään. Toiset ovat niitä "rikkaruohoja", jotka tuottavat epätoivoa, masennusta, ilottomuutta, omiin virheisiin ja vaikeuksiin tuijottamista ja kaikkea muuta sen kaltaista. Ne siemenet ovat valitettavan hyviä itämään. Ne saavat heti kasvuvoimaa pienestäkin vaikeudesta vaikkapa. Ne eivät tarvitse erityistä vaalimista kasvaakseen... Toisin on niiden hyvien siementen ja taimien laita. Ne ovat "jalokasveja" jotka tarvitsevat jatkuvaa vaalimista; lämpöä ja valoa, rikkaruohojen kitkentää ja kastelua ja myös lannoitusta kasvaakseen. Aika villinä rehottaa minun puutarhani... Liian usein annan rikkaruohojen rauhassa olla - ja jätän sydämeni puutarhan hyvät kasvit huonolle hoidolle...

Kuva: omia tekosia

"Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa,  mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa." Fil. 4:8

Room. 9:25-26

"...Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, ja rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani. Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi." Room. 9:25-26

"...I will call them 'my people' who are not my people; and I will call her 'me loved one' who is not my loved one.
 ...It will happen that in the very place where it was said to them, 'You are not my people,' they will be called 'sons of the living God." Romans 9:25-26 New international version

Hän tekee kaiken mitä tahtoo

"Kaiken, mitä HERRA tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä.

Hän nostaa pilvet maan ääristä, hän tekee salamat sadetta varten ja tuo tuulen varastoistaan." Ps. 135:6-7 Raamattu kansalle -käännös

---

Hän, joka "tuo tuulen varastoistaan" hallitsee kaikkea. Hänen hallinnassaan on maailmankaikkeuden suuret asiat - mutta myös meidän pienet  asiamme.

Lohdutus saapuu aikanaan

"Autuaita ovat murheelliset: he saavat lohdutuksen." Matt. 5:4

Ja tästä kohdasta Juha Vähäsarja kirjoittaa kirjassaan Joka päivä lupaus kantaa:

"Jeesus ei sano: he saavat ehkä lohdutuksen. Tai: he saavat lohdutuksen, kunhan ovat sellaisia tai tekevät tällaisia. Jeesus sanoo, että sinä, joka kannat murhetta toivoa vailla, tulet saamaan lohdutuksen. Kipusi otetaan pois, vaivasi päättyy, murheittesi päivien lukumäärä täyttyy. Täyttyy varmasti, niin varmasti kuin Jumala on olemassa. Jeesus näkee sinun murheettoman tulevaisuutesi ja tietää kaikkien päiviesi lukumäärän. Jokainen vuodattamasi kyynel on laskettu hänen eteensä ja kipusi syvyys on hänen tiedossaan ja hallinnassaan.

Jos siis olet murheellinen, olet autuas, Jumalassa onnellinen. Monet murheettomat ovat jo palkkionsa saaneet. He eivät Herraansa odota tai kaipaa. Sinun palkintosi odottaa vielä luovutustaan. Se tulee olemaan sinulle ihmeellinen, selittämätön päivä. Saat lohdutuksen, jollaista et pysty edes kuvittelemaan." Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja/Perussanoma Oy

---

Tästä linkistä voit lukea Matteuksen evankeliumin luvun 5 kokonaan: Koivuniemen raamattuhaku/Matteus 5

Hän on meidän rauhamme

"Mutta nyt, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä. Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden." Ef. 2:13-14

Tämä sanottiin aikanaan efesolaisille. Ja samalla meillekin, jotka myös olemme efesolaisten lailla pakanoita Jumalan valittuun kansaan nähden, jolle kaikki lupaukset oli annettu. Pakanoita Jumalan Israelin kansalle antamat lupaukset eivät koskeneet.
"Että te siihen aikaan olitte ilman Kristusta, olitte vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa;" Ef. 2:12

Mutta sitten tuli Kristus ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden.
"Kun hän omassa lihassaan teki tehottomaksi käskyjen lain säädöksinensä, luodakseen itsessänsä nuo kaksi yhdeksi uudeksi ihmiseksi, tehden rauhan, ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden." Ef. 2: 15-16

"Ja hän tuli ja julisti rauhaa teille, jotka kaukana olitte, ja rauhaa niille, jotka lähellä olivat; sillä hänen kauttansa on meillä molemmilla pääsy yhdessä Hengessä Isän tykö. Ja niin ette enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä" Ef. 2:17-19

Jumalan perhettä! Se on aika paljon sanottu...

Rauhan minä jätän teille - Peace I leave with you

"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. 
En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö." Joh. 14:27

"Peace I leave with you; my peace I give you. I do not give to you as the world gives. Do not let your hearts be troubled and do not be afraid." John. 14: 27 (New international version)

---

Hän ei anna pelkkää rauhan tunnetta... jota me niin usein kaipaisimme. Hänen rauhansa on enemmän. Se on pysyvä kuin kallio - irtokivien sijaan... Se on rauha, joka kestää ikuisuuteen asti. Emme ole enää sodassa... häntä vastaan.

Paavalilta meillekin - Paul for us

"Pukeutukaa siis, te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsutkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset." Kol. 3:12:15

"Therefore, as God´s chosen people, holy and dearly loved, clothe yourselves with compassion, kindness, humility, gentleness and patience. Bear with each other and forgive whatever grievances you may have agaist one another. Forgive as the Lord forgave you. And over all these virtues put on love, which binds them all together in perfect unity. Let the peace of Christ rule in your hearts, since as members of one body you were called to peace. And be thankful." Col. 3:12-15 New international version

Taistelun tiimellyksessä

Taistelu käy kiivaana. Ilmassa lentää pölyä, puunkappaleita ja kiviä. On vaikea hengittää. Sotilas makaa poterossaan ase kädessään ja tuijottaa silmä kovana suoraan eteensä. Hänen on vaikea erottaa mitään. Sodan äänet ympärillä tuntuvat vain kovenevan. Loppuuko tämä koskaan? Nyt hän erottaa jotain. Eikö vain tuolta näytäkin hiipivän hahmoja tännepäin... Niitähän on paljon. Nyt ne tulevat! ...Sieltähän tulee oikein iso rynnäkkö! Nyt räjähtää iso ammus aivan hänen lähellään. Sotilas tärisee pelosta, mutta pysyy paikallaan. Seuraava räjähdys hänen takanaan lennättää valtavasti maata hänen päälleen. Tämä taitaa olla hänen loppunsa... Hetkeksi hän menettää tajuntansa, sillä seuraava räjähdys on niin kova ja niin lähellä. Samalla vihollisen joukot koko ajan lähenevät. Kun sotilas havahtuu, hän erottaa jo vihollisen aivan selvästi... Sitten ...ammunta omalta puolelta yht`äkkiä hiipuu. Ja lakkaa kokonaan... Mitä nyt? Loppuivatko ammukset? ...Saavuttiko vihollinen asemamme? Nythän sodan äänet hiipuvat vastapuoleltakin.... Sotilaan korvat alkavat erottaa huutoa. Mitä se on? Kuuluuko sieltä... että rauha on tullut?! Kuuluu... Kyllä! Niin kuuluu! Sota on ohi. Taistelut ovat tauonneet! ...Voiko tämä olla tottakaan? Kyllä se uskottava on. Nyt alkaa kuulua ja näkyä erilaista liikettä ja ääniä. Aletaan  nousta poteroista esiin. Aletaan etsiä tovereita. Aletaan hakea haavoittuneita. Aletaan ihmetellä... rauhan saapumista... vähitellen myös omaan mieleen... ja iloita siitä! Hän selvisi siitä!

"Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä."Ef. 6:13

Taistelut on tauonneet... sodan jälkeen haavat sidotaan...

"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niinkuin elonaikana iloitaan, niinkuin saaliinjaossa riemuitaan. Sillä heidän kuormansa ikeen, heidän olkainsa vitsan ja käskijänsä sauvan sinä särjet niinkuin Midianin päivänä; sillä kaikki taistelun pauhussa tallatut sotakengät ja verellä tahratut vaipat poltetaan ja tulella kulutetaan. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan ja vahvistetaan tuomiolla ja vanhurskaudella nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä." Jes. 9:1-6

Kaikki on laskettu

"Eikö viittä varpusta myydä kahteen ropoon? Eikä Jumala ole yhtäkään niistä unhottanut. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut. Älkää peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta." Luuk. 12:6-7

Päämme hiuksetkin on kaikki laskettu... Ja kaikki linnutkin ovat tarkkaan tiedosssa.  Eikö sitten olisi kaikki muukin? Kaikki sekin, joka meitä huolestuttaa.

Tämä päivä vain

Voisiko sana tälle päivälle olla vaikkapa tämä:

"Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet." Matt. 6:34 (uudempi käännös)

"Jumalan sana rohkaisee... luottamaan lujasti Jumalaan ja elämään pelkäämättä."

"...me olemme niin pelokkaita ja arkoja ja meidän on niin vaikea irrottaa otettamme elämämme jokaisen pikkuasian hallinnasta. Jeesus sanoo nyt meille: "Älä huolehdi huomisesta päivästä, vaikka olisi monta hyvää syytä huolehtia. Anna sen tuoda tullessaan mitä sen on tarkoitus tuoda. Elä tämä päivä ensin ja murehdi huomista vasta huomenna."

"Hän katsoo meille huomiseksi sopivan päivän ja mittaa oikeanlaisen ristin. Hän tietää tarkasti sen, milloin pääsemme vaivoistamme."  ( kirjasta Joka päivä lupaus kantaa/Juha Vähäsarja/Perussanoma Oy)

----

Tämä lohdutti minua tänä aamuna.  Toivottavasti sinuakin.

Lippu korkealla

Minulle sanoi kauan sitten, eräs ennestään tuntematon, uskovaiseksi osoittautunut henkilö, kun hänen kanssaan ihan arkisesti kauppaa hieroin, että;

                                       "Pidetään lippu korkealla". 

Mielestäni se oli hyvä kehoitus silloin. Ja on sitä edelleenkin. Vaikka täytyy todeta, ettei se "lippu" minun kantamanani ole varmaan koskaan kovin korkealla ollut... Enemmänkin sellaista "kuraista rämpimistä ja kompastelua" se on matkanteko tällä "sotatantereella" ollut. Mutta lippu mukana kumminkin...

---

Kun tämä teksti syntyi taannoin, mielessäni oli ensin vanhoissa elokuvissa esiintyneet sotajoukot. Niissähän monesti näkee, että joku kulkee siinä lipun kanssa. Yritin sitten etsiä tietoa näistä lipunkantajista, mutta aika niukat olivat löytöni. Sitten osuin wikipedian sivulle kohtaan: Lipun käyttö suomessa. Siellä sanotaan, että painettuna sana "lippu" esiintyy ensi kerran Agricolan rukouskirjassa: "...Ja meiden Herran Jumalan Nimese, me ylennemme meiden lipomme..." . Samassa kirjassa on myös sana lipunkantaja: "...lipunkandajaxi pannut on...".  Siinä kohdassa kyse oli Jeesuksesta lipunkantajana. Voit katsoa tekstit tästä linkistä Wikipedia/ sanan "lippu" käyttö suomen kielessä. Jokatapauksessa; kenen joukoissa seison, sitä liputan.

Martan uskoa

Muistanet kertomuksen, jossa Lasarus oli kuollut ja Jeesus tuli herättämään hänet. Kun Jeesus oli tulossa, Martta meni häntä vastaan. Hän halusi uskoa, mutta ei silti oikein kyennyt.

"Herra, jos sinä olisit ollut täällä, niin minun veljeni ei olisi kuollut. Mutta  nytkin minä tiedän, että Jumala antaa sinulle kaiken, mitä sinä Jumalalta anot." Nämä sanat näyttävät ilmaisevan uskoa. Jeesus sitten lupasikin hänelle, että "Sinun veljesi on nouseva ylös."  Mutta mitä sanoi Martta tähän: "Minä tiedän hänen nousevan ylösnousemuksessa, viimeisenä päivänä." Ja sitten keskustelu jatkui vielä ylösnousemuksen ja uskon kysymyksillä.

Kun sitten tultiin haudalle ja Jeesus käski ottaa kiven pois, Martta esteli, vedoten siihen, että ruumis haisikin jo. Siihen Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että, jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden." Ja sitten Jeesus kutsui kuolleen haudastaan. "Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä..." Ei tarvinnut odottaa aikojen lopun ylösnousemusta. Kertomus Lasaruksen herättämisestä löytyy Joh. 11:1-45. Sen voi lukea myös tästä linkistä Koivuniemen raamattuhaku/Joh. 11.

---

Eikö vaan sitä minullakin ole usein sitä Martan uskoa... "Kyllähän Jeesus voi tehdä vaikka mitä!" ja heti perään: "Ei Hän varmaan nyt kuitenkaan, juuri tässä asiassa, niin toimi..." Ja niin tehtiin taas uskon sana tyhjäksi...

Rukous se on tämäkin: "Minä uskon; auta minun epäuskoani." Mark. 9:24