keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Hyviä terveisiä 26 vuoden takaa

Kävin hakemassa eilen varastosta laatikon, jossa oli vanhoja kirjeitä ja kortteja. Siitä laatikosta osui käsiini myös erään ystäväni kirje, joka oli kirjoitettu päivälleen 26 vuotta aikaisemmin! Sen kirjeen teksti ilahdutti minua yhä. Näin kuului kirjeen ilahduttavat terveiset:

"Joskus päivä tuntuu olevan niin pilvinen ja edessä olevien tehtävien taakka niin suuri, ettei jaksaisi eikä haluaisikaan ottaa askeltakaan eteen päin. Miten lohdullista onkaan muistaa, että tie avataan eteemme vain yhden askeleen mitaksi kerrallaan. Päivittäisten askeltemme varrelle Jumala lähettää hyviä ystäviä iloksemme, antaa Sanan lupauksista rohkaisua, laulun säkeestä voimaa. Ne ovat meille ilon ja voiman lähteitä, merkkejä, jotka muistuttavat siitä, ettei meistä kukaan ole taipaleella yksin. Rinnallamme kulkee Vapahtajamme, kaiken läpi käynyt, meidät myös kaikesta läpi vievä. Silloinkin, kun yksikin askel tuntuu olevan minulle liikaa hän JEESUS KANTAA YLI.

PSALMI 23: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu..."

---

Ystävälläni oli tapana jakaa hyviä löytöjään kirjeissään ystävilleen ja samantapaista löytöjen jakamistahan tämä blogikin oikeastaan on.  Tämä samainen ystäväni se minut aikaan tutustutti myös Fredrik Wislöffin kirjoihin.

Siunattua päivänjatkoa Sinulle!

2 kommenttia:

  1. Ihana, koskettava löytö menneisyydestä. Kyllä kirjeet kannattaa säilyttää, sillä niitä on mukava lukea vuosikymmenten päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on:) Niistä voi löytää paljon sellaista, minkä jo muuten oli unohtanut.

      Poista