Istuin taannoin linja-auton etuosassa matkalla Joensuuhun. Katselin ikkunasta ohi vilistäviä maisemia. Toisin paikoin maisema näkyi suunnilleen oikein, sillä tien toisella puolella kasvoi samankaltaista metsää. Toisin paikoin maisema oli kuitenkin pahoin vääristynyt. Heijastumat, jotka aiheutuivat linja-auton tuulilasista, toivat silmieni eteen kuvia, jotka kuuluivat toiselle puolelle tietä, osittain sekoittuen oikeaan maisemaan.
Toinen esimerkki. Kävin valittamassa lääkärille joitakin vaivojani. Kun olin selittänyt tuntemuksiani, hän tuumi jotenkin siihen tyyliin, että tuntemuksetkin voivat olla vääristyneitä.
Näin tässä arkielämässä. Eiköhän meillä uskonelämässäkin liene monenlaista sellaista, joka vääristää uskon todellisuuden?
"... Havahdu uskon todellisuuteen..."
(Juha Tapion laulusta)
Hyviä ajatuksia. Varmasti on asioita, jotka ovat kuin heijastuksia, jotka vääristävät uskon todellisuutta.
VastaaPoistaKunpa osaisi ne tunnistaa, jotta näkymä olisi oikeanlainen...
Poista