Mietin tässä joitakin aikoja sitten, että mimmoinen blogi tämä oikein on... lähes aina tekstejä samansuuntaisista aiheista, sanoja vaikeuksien äärelle. Siihen on kumminkin yksinkertainen selitys. Tarvitsen sellaista rohkaisua ja lohdutusta paljon itse, lähes jatkuvasti. Joskus, varsinkin ennen, kuin minulla ei ollut omaa blogia, yritin etsiä lohdun ja rohkaisun sanoja tarpeeseeni jostain, mutta ei ollut helppo löytää. En ehkä osannut oikein etsiäkään. Joskus niitä puolestaan saattoi löytää yllättävistäkin paikoista. Joku voi tietysti nyt ajatella, että onhan niitä lohdun sanoja Raamattu täynnä. On, niitä on. Mutta joskus sitä ei osaa ottaa niitä sieltä. Joskus on ihanaa, kun löytää jonkun, vaikkapa vain yhden jakeen, joka käy kohti, joka on kuin juuri omaan tilanteeseen ja mietteisiin. Toivoisin, että täältäkin voisi joku löytää samalla tavoin jotain. Sillä onhan meitä paljon, jotka rohkaisua ja lohdutusta kaipaamme. Ei se vahvalta näyttävä kaverikaan aina niin vahva välttämättä ole, kuin miltä näyttää...
Mutta ystävämme Jeesus on. Ja Hän on luvannut olla kanssamme aina!
H Ä N
on luvannut olla kanssamme tänäänkin.
Herramme näkee aina meidät ja asiamme,
ovat ne mitä hyvänsä.
Hän tietää,
mitä
ja
milloin,
niille seuraavaksi tapahtuu.
"...meidän kipumme hän sälytti päällensä..."
Jes. 53:4
Niinpä niin... "Voimakkaat ja heikot, arat taipaleelle lähtee nyt. Kiitos, että voimavarat mukaamme on liitetyt"...niinkuin laulussa sanotaan. Ja sen voiman antaa meidän Herramme :)
VastaaPoistaNiin, kaikenlaisia meitä on kulkijoita - samalla taipaleella kumminkin:) Ja kaikkien meidän voimavarat tuntee Herra.
PoistaKyllä tämä sun blogisi on mulle hyvin tärkeä, vaikka aivan liian harvoin kommentoinkin.
VastaaPoistaMukavaa joulun odotusta teille kaikille sinne!!
Kiitos kun kerroit:) Mukavaa joulun odotusta sinne myös!
Poista