Ja Paimen hymyili

Paimen katseli laumaansa. Hänen kasvoillaan karehti  hymy. Hän rakasti laumaansa äärettömän paljon. Jotkut ihmettelivät sitä, sillä laumassa näkyi olevan paljon heikkoja ja sairaita. Paimen tiesi, etteivät toiset voineet ymmärtää. Hänhän oli ostanut laumansa ihan ilokseen, eikä hyötyäkseen siitä. Hän nautti siitä, että sai toimia niiden parhaaksi. Hän ihasteli lampaidensa erilaisuutta ja sitä kuinka ne vähitellen oppivat luottamaan häneen.

Monet olivat laumaan tullessaan hyvin varuillaan. Ne luulivat tämänkin lauman, ja tämän paimenen olevan samanlaisen, kuin niiden aiemmin kokemat, joissa niitä oli lyöty ja vaadittu. Tämän paimenen hoivassa lampaat huomasivatkin saavansa lempeää kohtelua. Väsyneitä kannettiin. Niiden haavat ja ruhjeet hoidettiin. Ja hoidettavia vammoja tässä laumassa olikin. Kaikissa oli jotain hoidettavaa. Jotkut olivat jo toipuneetkin melko hyvin, mutta aina oli joukossa niitä, joiden vammat vaativat Paimenen  jatkuvaa hellää hoitoa ja läsnäoloa.

Tuossakin oli juuri yksi sellainen. Pieni karitsa vielä; hyvin säikky. Se säikähti helposti pientäkin risahdusta ja silloin se helposti saattoi sännätä pakoon. Monet monituiset kerrat oli paimen sen syliinsä ottanut kannettavakseen, kuten Paimen  nytkin teki. Pieni lammas yritti pyristellä sylistä pois. Paimen puhui sille rauhoittavasti ja vähitellen pikku lammas lakkasi pyristelemästä. Sen sydämen lyönnit rauhoittuivat ja se tunsi, että tässähän oli hyvä olla.

Mutta ei Paimenen jatkuvan silmälläpidon alla olleet vain pienet karitsat tai nuoret lampaat. Yhtä hyvää huolta hän piti vanhoista jukuripäistäkin. Ja Paimen näki juuri silmäinsä edessä yhden  hänen rakkaista lampaistaan, joka oli juuri sellainen. Usein tuo lammas halusi kulkea lauman keskelläkin, mutta ajoittain se tunsi halua lähteä aivan omille teilleen. Silloin se saattoi jäädä joukon jälkeen ja väsyi tavoittamaan muita. Mutta Paimen tarkkaili tilannetta koko ajan. Hän meni ja haki sen taas ihan lähelleen ja puhui sille rauhoittavasti. Piti hetken aikaa kiinnikin ja kuiskasi jotain pyristelevän  korvaan. Pakoon pyrkivä rauhoittui jälleen.

Ja Paimen hymyili.