Omaan levottomaan mieleeni ja ajatuksiini tuli tänään tällainen kohta: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne" Hebr.12:12
En tiennyt missä se oli, joten piti etsiä se. Tuo jae alkoikin sanalla: "Sentähden". Ja sitten seurasi tuo "Ojentakaa hervonneet kätenne..." jne.
Kun on "sentähden", voisi kysyä minkätähden? Vastaus lienee edeltävä jae: "Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut." Hebr. 12:11
Joten "sentähden".
Ja vielä tämäkin oli noiden "rauenneiden polvien" jälkeen: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi." Hebr. 12:13
Joskus tuota kohtaa voi ajatella, että jonkun toisen jalka on ontuva ja tarvitsee suoraksi tehtyä polkua, ettei jo muutenkin ontuva koipi vallan nyrjähdä. Mutta lienee parasta sovittaa tuokin ihan itseensä: huomata itse olevansa se ontuva kävelijä. Koetuksissa alkaa helpostikin "heikottaa", joten kulku voi käydä entistä huterammaksi ihan senkin takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti