Oli varhainen aamu. Kolme naista oli noussut ylös aikaisin. Niinhän he yleensäkin tekivät, mutta tämä aamu oli erilainen. He tuskin olivat stressaantuneina kovin hyvin nukkuneetkaan. Nyt he olivat jo matkalla erinäiset tarvikkeet mukanaan.
Kun he olivat aivan lähellä määränpäätään; haudallehan he olivat menossa, heille tuli siinä mieleen, että hautahan olisi suljettu. Kuka heille siihen aikaan aamusta haudan avaisi? Heillehän se oli mahdotonta, sillä hautahan oli suljettu hyvin suurella kivellä. Eivät heidän voimansa sen vierittämiseen riittäisi.
Kun he sitten nostivat silmänsä, siihen juuri puhumaansa ongelmaan, he näkivät, että hautahan oli jo auki. Joku olikin jo vierittänyt kiven pois. Olikohan joku mennyt haudalle ennen heitä, he miettivät.
Naiset astuivat varovasti siihen hämärään. He pelästyivät astuessaan hautaan sisään. Siellä todellakin istui joku. Joku, jota he eivät tunteneet. Se "joku" oli nuori mies valkeissa vaatteissa. Hän istui siinä oikeanpuoleisella penkillä.
Nuorukainen puhutteli heti pelästyneitä naisia. Hän sanoi ensimmäiseksi, etteivät pelkäisi. Sitten hän sanoi, että tiesi heidän etsivän Jeesusta, Nasaretilaista. Häntä, joka oli ristiinnaulittu. Hän sanoi, ettei Jeesus ollut siellä enää. Hän oli noussut ylös. Sitten tuo nuori mies kutsui naisia katsomaan paikkaa, jossa Jeesus oli maannut. Hän sanoi vielä heille, että veisivät sanaa eteenpäin, että Jeesus menee Galileaan ja siellä opetuslapset saisivat hänet nähdä. Ja Pietari mainittiin vielä ihan erikseen nimeltä niistä, joille se sana pitäisi toimittaa.
Naiset eivät saaneet sanaa suustaan. He olivat siihen aivan liian hämmentyneitä, jähmettyineitä pelosta. Nuorukaisen lakattua puhumasta, he juoksivat päätä pahkaa ulos haudasta. Kun he vihdoin hengästyneinä pysähtyivät, he kyselivät toisiltaan, että mitä se äskeinen oikein oli?!
Kysymykset risteilivät heidän päässään. He eivät tienneet mitä ajatella. He vapisivat vieläkin pelosta. Eivätkä he sanoneet kenellekään mitään.
Mutta vähitellen heidän järkyttyneeseen mieleensä alkoi tulla jotain uutta ja todellista; heillehän oli sanottu, että Jeesus oli noussut ylös! He alkoivat muistella tarkkaan, mitä haudalla tapahtui, ja mitä heille oli sanottu. Ja vähitellen naisten mielen tavoitti se ilo, mitä pitikin: se uskomaton oli tapahtunut, että Jeesus oli noussut ylös!
Mikä valtava ilon aihe se olikaan. Ja heidän mielessään alkoi kyteä toive saada nähdäkin hänet.
Ja sekin toive toteutui vielä.
Kts. Mark. 16
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti