Mutta kuka muu on lähellä; "hönkii niskaan"? Tunnemme sen epämiellyttävän läsnäolon. Tunnemme kiusauksen ja kiusaajan läsnäolon juuri silloin, kun olemme johonkin pettyneitä. Kun jokin on toisin kuin ajattelimme, rupeamme helposti kyselemään, "eikö Jumala olekaan lähellä; eikö auta meitä?" Ja se epämiellyttävä lähellä oleva sanoo, "ettei varmaan autakaan. Kaikki jatkuu ennallaan."
Fredrik Wislöff sanoo tästä aiheesta kirjassaan Levähtäkää vähän: "Kiusaus on kärsimystä. Ollessamme kiusattuja, tunnemme saatanan läheisyyden - tunnemme ikään kuin tuulahduksen helvetistä... Jos saatana on lähellä, Jumala ei silti ole kaukana. Juuri kiusauksen hetkenä hän ympäröi minua voimallansa..."
Meitä ympäröi paljon suurempi voima, kuin kiusaajan voima!
"Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle..." 2 Aik. 16:9
"... mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo." Ps 32:10
Hän on aina meitä lähellä, silloinkin kun ei tunnu siltä. Ja rukousvastausten odottaminen on vaikeaa, kun me ihmiset olemme niin kärsimättömiä. Tuli mieleen joku Raamatun paikka, missä sanotaan : Hartaasti odotettuanne...mutta en kyllä tuollaista löytänyt kuitenkaan... Siunausta <3
VastaaPoistaKiitos Sesse! Se on tosiaan niin, että odottaminen on vaikeaa. Mutta sitä makoisammalta varmasti sitten tuntuu, kun odottamansa vihdoin saa. Siunausta sinnekin!
PoistaOnneksi se on joka päivä varmaa, että Jumala on lähellä! Tuntui siltä tai ei. Tuo 2. Aikakirjan jae on aina ollut yksi lempikohtiani Vanhassa testamentissa. Että hän voimakkaasti auttaisi! Mikä ihana lupaus <3
VastaaPoistaNiin, ei todellakaan aina siltä tunnu, että lähellä oltaisiin, mutta ei se onneksi ole meidän tunteistamme kiinni. Se on ihana sanottu, että voimakkaasti auttaisi:)
Poista