"Jotka murehtivat, kaukana juhlakokouksista, ne minä kokoan: nehän ovat sinusta, niitä häväistys kuormana painaa." Sefanja 3:18
"Hän iloitsee" ja "hän on ääneti". Olen ihmetellyt tuota, miksi sitten hän on ääneti? Voin olla väärässä, mutta mieleeni tuli, että ainakaan hän ei tahdo niitä moitteitakaan esittää, joihin varmasti olisi paljonkin syytä. Sensijaan hän riemuitsee omastaan!
Entäpä tuo toinen jae, miten lohdullinen se onkaan! Kaukana olevat; murehtivat ja häväistyt kootaan. Heitä ei jätetä!
Isä ei jätä lastaan!
Isä iloitsee lapsestaan!
Lohdullisia jakeita! Ihanaa, että hän suorastaan iloitsee meistä <3
VastaaPoistaNiinpä! Usein sitä vaan ajattelee, että moittimisen aiheitahan itsestä aina löytyy.
Poista