lauantai 2. marraskuuta 2019

"Varusteenikin hukkasin."

"He tulevat itkien, hartaasti rukoillen, ja minä itse johdatan heitä. Minä vien heidät runsasvetisten purojen äärelle tasaista tietä, jolla he eivät kompastu." Jer. 31:9 KR-92

"Herra Jeesus, minä tulen taisteluiden keskeltä luoksesi. Polvistun eteesi ja pyydän apuasi. Sinä itse johdatit tieni tähän. Annoit minun joutua taisteluun, mutta kutsut taas luoksesi lepäämään. Tässä siis olen, Herrani. Olen haavoilla ja lyöty. Vieläkö väsyneestä soturista voi tulla taistelukelpoinen? Vieläkö tahdot nostaa minut jaloilleni? Vai onko aika jo laskea aseet ja siirtyä sivuun?
Lupaat kuitenkin viedä minut virkistävien purojen ääreen. Lupaat, että niiden vesi on runsasta ja sielu löytää siellä rauhansa. Lupaat viedä minua tasaista tietä. Muunlaista en pystyisikään nyt kulkemaan,  olen niin loppuun väsynyt. Annat sanasi varjella kompastumiselta ja kaatumiselta ja loukkaantumasta entistä pahemmin. Sinua odottava saa kyllä ennemmin tai myöhemmin apunsa." Joka päivä armon suojassa/Juha Vähasarja

---
Tuo ylläoleva teksti puhutteli minua tänä aamuna. Halusin piirtää aiheesta kuvan. Piirroksen taakse kirjoitin: "Vain kypärä jäi... Väsynyt ja haavoilla oleva sotilas tulee Mestarin luo. "Varusteenikin hukkasin.", hän sanoo. Ei häntä moitita. Hän tuntee siunaavan käden kosketuksen olallaan.






4 kommenttia:

  1. Hieno kuva ja hyvä teksti! Siunattua sunnuntaita sinne! T: Villasukkavihulainen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, siunattua sunnnuntaita sinnekin:) Oli niin hyvä tuo Vähäsarjan teksti, että tuli kuva-ajatuskin siihen.

      Poista
  2. Ihana tuo Vähäsarjan kirjoitus ja ihana myös sinun piirroksesi ja siihen kirjoittamasi sanat! <3 Kiitos kun jaoit nämä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Noista Vähäsarjan kirjoista niin monasti olen saanut virvoitusta, rohkaisua ja jotain mietittävää.

      Poista