Hänen omiaan!

"Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme,
ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

...

tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden,
että hän, päätöksensä mukaan,
jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -
...
- oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki,
mitä on taivaissa ja mitä maan päällä.
Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan,
ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan,
hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,

...

Hänessä on teihinkin,
sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan,
pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne
pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
sen, joka on meidän perintömme vakuutena,
hänen omaisuutensa lunastamiseksi -
hänen kirkkautensa kiitokseksi."

Efesolaiskirje 1:2,9-11,13-14

Vapaudesta ja totuudesta

"Niinpä sinä et siis enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta." Gal. 4:7

"Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen." Gal. 5:1

"Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Sillä liha himoitsee Henkeä  vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla." Gal. 5:16-18

Kaikki Jumalan lain vaatimukset meitä kohtaan täytettiin Kristuksessa, kun hän kuoli ristillä. Meidänhän tähtemme Hän siihen suostui!

"Seisokaa siis kupeet totuuteen  vyötettyinä..." Ef. 6:14

Ajattelemme ensiksi sitä karua totuutta, että olemme kelvottomia. Siihenkö totuuteen meidän olisi oltava vyötettyinä? Mutta Jeesus sanoi, että hän on totuus! Hänen totuuteensa sisältyy kaikki totuus meistä.

"Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh. 14:6

Siunattua sunnuntaita sinulle!

Miten rutto ja temppelin paikka liittyivät toisiinsa?

Daavid oli määrännyt väenlaskun. En tiedä, oliko Jumala nimenomaan kieltänyt sen aiemmin vai ei, mutta hänen sotapäällikkönsä ainakin ihmettelivät sitä: "...Mutta miksi herrani, kuningas, haluaa sellaista?" Mutta kun käsky oli käynyt, he tottelivat, mutta hyvin etenkehtaisesti.

Mutta sanotaan, että "Daavidin omatunto soimasi häntä" ja hän sanoi tehneensä suuren synnin ja pyysi anteeksi sitä. Herra lähetti hänen luokseen Gaadin, jota sanottiin "näkijäksi". Herra oli määrännyt Daavidille nyt vaikean valinnan: ottaisiko hän seitsemän vuoden nälänhädän, kolmen kuukauden pakoa takaa-ajajilta, vai maahansa ruton kolmeksi päiväksi? Daavid ei tahtonut langeta ihmisten käsiin, joten hän päätti valita kolmen päivän ruton. Sillä oli järisyttävät seuraukset, sillä kansaa kuoli lyhyessä ajassa todella paljon.

"Mutta kun enkeli ojensi kätensä Jerusalemia kohti tuhotaksensa sen..." Herra käski enkelin laskea kätensä alas. Ja sanotaan, että enkeli oli silloin jebusilaisen Araunan (käyt. myös nimeä Ornan) puimatantereen luona.

Daavid myös murehti asiaa paljon nähdessään enkelin surmaavan kansaa. Hän otti syyt niskoilleen ja sanoi Herralle: "Sattukoon sinun kätesi minuun ja minun isäni perheeseen." Samana päivänä Gaad sai jälleen käskyn mennä sanomaan Daavidille, että hänen pitäisi rakentaa alttari jebusilaisen Araunan/Ornanin puimatantereelle. Tämä maanomistaja näkikin pian tantereellaan kaksi hätkähdyttävää asiaa: enkelin, jota hänen poikansakin pelästyivät,  sekä kuninkaan. Kun Arauna kuuli kuninkaan asian, hän tahtoi lahjoittaa kuninkaalle pellon, härät, puimaäkeet sekä viljat. Mutta kuningas ei tahtonut ottaa niitä ilmaiseksi, vaan ostaa ne. Ja niin tehtiin, kaupat syntyivät, alttari rakennettiin ja siellä rukoiltiin Jumalaa avuksi. Varmasti siellä alttarin ääressä rukoiltiin myös syntejä anteeksi - ja myös pidettiin kiitosjumalanpalvelus, kun rutosta päästiin!

Miten tämä sitten temppeliin liittyy? Sille paikalle Daavidin poika, Salomo, myöhemmin tuli rakentamaan temppelin. Daavid olisi sen jo tahtonut tehdä, mutta Jumala halusi antaa sen hänen poikansa tehtäväksi. Daavid sai kylläkin valmistella asiaa, sillä hänen sanotaan koonneen rakennustarpeita sitä varten. Hän hakkautti kivenhakkaajilla kiviä temppelin rakennusta varen, ja myös rautaa ja puuta koottiin rakennustöihin. "Niin Daavid hankki ennen kuolemaansa suuret varastot."


Daavidhan oli murehtinut paljon nähdessään enkelin surmaavan kansaasa, jolloin hän ottikin syyt niskoilleen ja sanoi Herralle: "Sattukoon sinun kätesi minuun ja minun isäni perheeseen."
Syyn ottaminen hänen sukuunsa, toteutui paljon isommin kuin hän ajattelikaan... Jumala oli päättänyt jo aikojen alussa, että hänen suvustaan syntyi se kaikkein suurin syntien kantaja ja Kuningas: Herra Jeesus, Jumalan Poika! 

2. Sam.  luku 24
1. Aikak. luvut 21-22
2. Aikak. 3:1

Kohtaamisia

"Ja tapahtui Joosuan ollessa Jerikon luona, että hän nosti silmänsä ja näki miehen seisovan edessään, paljastettu miekka kädessä. Ja Joosua meni hänen luokseen ja sanoi hänelle: "Oletko sinä meikäläisiä  vai  vihollisiamme?" Niin hän sanoi hänelle: "En, vaan minä olen Herran sotajoukon päämies ja olen juuri nyt tullut". Niin Joosua heittäytyi kasvoilleen maahan, kumarsi ja sanoi hänelle: "Mitä herrallani on sanottavana palvelijalleen?" Ja Herran sotajoukon päämies sanoi Joosualle: "Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä". Ja Joosua teki niin." Joos. 5:13-14

"Ja Jaakob jäi yksinänsä toiselle puolelle. Silloin painiskeli hänen kanssaan muuan mies päivän koittoon saakka. Ja kun mies huomasi, ettei hän häntä voittanut, iski hän häntä lonkkaluuhun, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen painiskellessaan hänen kanssaan. Ja mies sanoi: "Päästä minut, sillä päivä koittaa". Mutta hän  vastasi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua". Ja hän sanoi hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob". Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut". Ja Jaakob kysyi ja sanoi: "Ilmoita nimesi". Hän vastasi: "Miksi kysyt minun nimeäni?" Ja hän siunasi hänet siinä. Ja Jaakob antoi sille paikalle nimen Penuel, "sillä", sanoi hän, "minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja kuitenkin on minun henkeni pelastunut". Ja kun hän oli kulkenut Penuelin ohitse, nousi aurinko; mutta hän ontui lonkkaansa." 1 Moos. 32:24-31

"Ja kun hän oli eräässä kaupungissa, niin katso, siellä oli mies, yltänsä pitalissa. Ja nähdessään Jeesuksen hän lankesi kasvoilleen ja rukoili häntä sanoen: "Herra, jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa". Niin hän ojensi kätensä, kosketti häntä ja sanoi: "Minä tahdon; puhdistu". Ja kohta pitali lähti hänestä." Luuk. 5:12-13

"Ja katso, muutamat miehet kantoivat vuoteella miestä, joka oli halvattu; ja he koettivat viedä hänet sisään ja asettaa Jeesuksen eteen. Ja kun he väentungokselta eivät saaneet viedyksi häntä sisään muuta tietä, nousivat he katolle ja laskivat hänet vuoteineen tiilikaton läpi heidän keskellensä Jeesuksen eteen. Ja nähdessään heidän uskonsa hän sanoi: "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksiannetut". Niin kirjanoppineet ja fariseukset rupesivat ajattelemaan ja sanomaan: "Kuka tämä on, joka puhuu Jumalan pilkkaa? Kuka voi antaa syntejä anteeksi, paitsi Jumala yksin?" Mutta kun Jeesus tiesi heidän ajatuksensa, vastasi hän ja sanoi: "Mitä te ajattelette sydämessänne? Kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi ovat sinulle anteeksiannetut', vai sanoa: 'Nouse ja käy'? Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi," hän sanoi halvatulle - "minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi." Ja kohta hän otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa." Luuk. 5:18-25

Jumalan avun turvissa

"älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi; minä  vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua vanhurskauteni oikealla kädellä." Jes. 41:10

"...Mutta sinä iloitset Herrassa, Israelin Pyhä on sinun kerskauksesi.
Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu janosta.
Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.

Minä puhkaisen purot kalliokukkuloihin, lähteet laaksojen pohjiin;
minä muutan erämaan vesilammikoiksi ja hietikon hetteiköksi.
Minä kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita;
minä istutan arolle kypressejä, jalavia ynnä hopeakuusia,
jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät,
että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä sen luonut." Jes. 41:16-20

Kukin tahollensa

Jeesus tiesi, että hänen opetuslapsena hajotettaisiin "kukin tahollensa". Jeesus halusi puhua heille rohkaisevan sanan ennen sitä:

"Katso, tulee hetki ja on jo tullut, jona teidät hajotetaan

 kukin tahollensa ja te jätätte minut yksin;

 en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani.

Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha.

Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä:

minä olen voittanut maailman."

Joh. 16:32-33

Ehkä Jeesus ajatteli tuossa sitäkin, että hänen lähimmillään tulee oleman syytökset mielessään siitä, jokaisella, että he jättivät hänet yksin. Mutta Jeesus tahtoi sanoa heille senkin, että niin piti käydä. Ja sen vuoksi Jeesus tahtoi vakuuttaa sitä, että silloinkin Isä kuitenkin oli hänen kanssaan. Ja myös sen, että Hän on todellinen Voittaja! Siltikin, että hetken verran kaikki  tulisi näytämään aivan vastakkaiselta. 

Ja Hän, maailman Voittaja,  lupasi itse olla meidän kanssamme -  joka päivä!:

"...Ja katso, minä olen teidän kanssanne, 

joka päivä, maailman loppuun asti."

Matt. 28:20

Kutsu pimeään

Kutsuit minua pimeään.
Minä en sinne tahtonut.

Tahdoit  vain näyttää minulle

kirkkaat tähdet.⭐

"Mutta näissä kaikissa..."

"Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut." Room. 8:37

"Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksesssa, meidän Herrassamme." Room. 8:38-39


Tässä eräs teksti muutaman vuoden takaa: Ota huomioon taivaan todellisuus

Suuri ilo ja kirkkaus

"Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla

vartioimassa yöllä laumaansa.

Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli,

ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään,

ja he peljästyivät suuresti.

Mutta enkeli sanoi heille: 

"Älkää peljätkö;

sillä katso,

minä ilmoitan teille SUUREN ILON,

joka on tuleva kaikelle kansalle:

teille on tänä päivänä

syntynyt VAPAHTAJA,

joka on Kristus, Herra, 

Daavidin kaupungissa."

Ja sitten pimeässä yössä yllätetyille kerrottiin, mistä Kuningas ja Vapahtaja, löytyisi.

 Nähtyään ja kuultuaan vielä taivaallisen sotajoukon ylistyksen, 

ja heidän antamansa kunnian, juuri syntyneeksi ilmoitetulle, 

olivat he varmaan hetken hiljaa,

 ennenkuin:

"Ja kun enkelit olivat menneet

paimenten luota 

taivaaseen,

niin nämä puhuivat toisillensa:

"Menkäämme nyt Beetlehemiin

katsomaan sitä

mikä on tapahtunut

ja minkä Herra meille ilmoitti."

"KUNNIA JUMALALLE 

KORKEUKSISSA,

JA MAASSA RAUHA

IHMISTEN KESKEN,

JOITA KOHTAAN 

HÄNELLÄ ON HYVÄ TAHTO!"

----

Luukas 2:8-15

Jeesus tiesi, mitä sanoi...

"Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte tai mitä joisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?" Matt. 6:25

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa."  Matt. 6:34

Joskus tuntuu, että miten näitä asioita voisi olla murehtimatta, kun nämä tämänpäiväiset, sekä monet muut asiat, väkisinkin tunkevat mieleen? Mutta kyllä se Jeesus tiesi mitä sanoi. Ei hän turhanpäiten noin sanonut. Hän tiesi tasan tarkkaan millaisia murehtijoita me olemme. Mutta sanoillaan hän tahtoi antaa meille pienen helpotuksen elämäämme, että voisimme elää päivän kerrallaan, emmekä kanniskelisi joka päivä monien päivien huolia. Sillä sitähän me usein juuri  teemme; kannamme eilisien ja tulevien päivien murheen ja huolehtimisen aiheita alituiseen mukanamme. Ei ihme, jos väsymme ja masennumme. Ei ihme, jos Jeesus halusi sanoa meille, ettei meidän tarvitse. Se yhden päivän kantamus riittää tänään, se tämänpäiväinen. Saa paljon uutta voimaa, jos uskaltaa tiputtaa käsistään ne ylimääräiset kantamukset.

Hän lupasi myös olla kanssamme joka päivä. Ottakoon Hän ne ylimääräiset kantamukemme pois meiltä, jos emme itse osaa niistä irrottaa otettamme.

Siunatkoon Hän sinun tämän päiväsi!

Siihen tunteeseen, että olisi yksin jätetty selviämään

"saati jos sanot, ettet voi häntä nähdä, asia on hänen edessänsä: odota häntä." Job 35:14

"Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee." Sef. 3:17

"Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut." Room. 8:28

"...en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani." Joh. 16:32

Nämä tuntuivat minusta tänä aamuna lohdullisilta, kun kaikenlaiset huolet alkoivat liikaa pyöriä mielessä. Tuo alin jaehan on itsensä Jeesuksen sanoista:

"Katso, tulee hetki ja on jo tullut, jona teidät hajotetaan kukin tahollensa ja te jätätte minut yksin; en minä kuitenkaan yksin ole, sillä Isä on minun kanssani."  Joh. 16:32

Kun rupesin tuota mieleeni tulleen jakeen loppuosaa etsimään, muistelin, että se olisi jostain Paavalin sanomasta. Mutta se olikin itsensä Jeesuksen. Kyllä Jeesus hyvin tietää, miltä meistä tuntuu.

Ja sitten Jeesus vielä jatkoi: "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa  turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33

Loputon tarve...

"Se on vain huomionhakemista.", saatamme joskus sanoa toisesta.  Toinen saattaa käyttäytyä sillä tavoin, että koemme sen jotenkin vaivalloiseksi. Emme ehkä osaa, emmekä jaksa, huomioida toista niin kuin toinen haluaisi. Ehkä  se sitä huomion hakemista onkin, mutta se ei ole vähäteltävä asia. Eikö itsellämmekin ole loputon tarve tulla nähdyksi, kuulluksi, huomioiduksi. Joskus huomaa Jumalaltakin odottavansa jatkuvasti jotain "erityistä" huomiota. Sitä ei kuitenkaan tarvitse hävetä. Jumala ei kyllästy eikä väsy meihin, vaikka olemmekin jatkuvasti hänen kimpussaan. Olemmehan Jumalan erityisiä lapsia. Hän osaa, ja jaksaa, ottaa meidät oikealla tavalla huomioon, ja antaa sen, mitä me tarvitsemme.

Siunattua päivää sinulle!

Pimeys ja suuri valkeus

"Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus." Jes. 9:1

"Oli kolmas hetki, kun he hänet ristiinnaulitsivat..." Mark. 15:25

"Ja kuudennella hetkellä tuli pimeys yli kaiken maan, ja sitä  kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen. 

Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: ""Eeli, Eeli, lama sabaktani?"

 Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"

 Mark. 15:33-34

Se oli hetki ennen suuren valkeuden tuloa.

Lepoon

"Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa." Hebr. 4:10

Suotakoon meidän iloita sinun voitostasi!

"Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi." Ps 20:6

Minulle tuli aamulla mieleen nuo otsikon sanat. Suotakoon meidän iloita Hänen voitostaan; ei etäältä kateellisena katsellen, vaan yhdessä iloita voitosta, jonka Hän hankki meille!

"Me saamme iloita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme kunniaksi. Herra täyttäköön kaikki sinun pyyntösi." Ps 20:6 KR-92

Hän tietää kyllä

"Katso, ei Herran käsi ole liian lyhyt auttamaan, eikä hänen korvansa kuuro kuulemaan:" Jes. 59:1

On hän kuullut ja nähnyt sen kaiken, mikä meitä rassaa. Hän myös tietää keinot, ja ajat, kaiken sen ratkaisemiseen.

Siunattua päivää sinulle!

Koetteliko Jeesus häntä?

Jeesuksen käynti, itseasiassa sanatarkasti "vetäytyminen", Tyyron ja Siidonin aluelle oli merkillinen tapaus. Jeesus halusi varmastikin silloin olla rauhassa. Mutta oliko sillä silti joku muukin tarkoitus? Sieltä alueelta ei mainita muita kohdattuja, kuin yksi kanaanilainen nainen. Ja se tapaus juuri onkin erikoinen.

Nainen nimittäin tiesi jostakin, että tässä on nyt paikalla sellainen, jolla on mahdollisuus auttaa häntä. Tai itseasiassa hänen tyttärensä oli se, jolle apua pyydettiin. Nainen huusi Jeesukselle: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua. Riivaaja vaivaa kauheasti minun tytärtäni." Mutta sanotaan, ettei Jeesus "vastannut hänelle sanaakaan." Voisi kuvitella, että jos Jeesus opetuslapsineen käveli ulkona, hän vain käveli ikäänkuin ei olisi moista huutoa kuullutkaan...

Mutta nainen ei hellittänyt. Nainen osoittautui oikeaksi maanvaivaksi, ainakin opetuslasten mielestä, sillä he rupesivat lopulta sanomaan Jeesukselle, että: "Päästä hänet menemään, sillä hän huutaa meidän jälkeemme." Ja mitä Jeesus vastasi heille: ettei häntä ollut "lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö." Mitä siihen sitten opetuslapsilla oli sanomista, kun Jeesus noin sanoi? Mutta nytpä vaimo kävi suoraan Jeesuksen eteen ja sanoi: "Herra, auta minua."

Mitä liikui naisen mielessä? Mitä Jeesuksen mielessä? Jeesus vastasi kovin tylyn tuntuisesti: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille." Olisiko Jeesukselta voinut odottaa moista vastausta? Joku olisi jo kääntynyt pois, tuollaisen vastauksen saadessaan. Mutta ei tämä nainen. Hän sanoi nöyrästi, mutta sitkeästi: "Niin, Herra; mutta syöväthän penikatkin niitä muruja, jotka heidän herrainsa pöydältä putoavat."

Mitä seurasi? Oliko siinä kenties ensin kaikenkattava hiljaisuus, kun odotettiin minkä vastauksen naisen sanat saavat, vai saavatko mitään?  Mutta vastaus jokatapauksessa oli nyt tämä: "Silloin Jeesus vastasi: "Oi vaimo, suuri on sinun uskosi, tapahtukoon sinulle, niinkuin tahdot". Ja hänen tyttärensä oli siitä hetkestä terve."

Ja sitten sanotaan: "Ja Jeesus lähti sieltä ja tuli Galilean järven rannalle..." Ja siellä hän sitten paransi paljon kansaa, hyvin monenlaisista vaivoista.

Olisiko mahdollista, että Jeesus olisi mennyt sinne Tyyron ja Siidonin alueelle myös tuon naisen tähden?

Nämä löytyvät: Matteus 15:21-30

---
Markus kertoo evankeliumissaan, että Jeesus meni johonkin taloon. Ehkä hänellä, tai jollakin hänen opetuslapsistaan oli siellä joku tuttu talonväki. Emme tiedä, mutta jotenkin tieto Jeesuksen läsnäolosta kantautui apua hakevan naisen korviin.

"Ja hän nousi sieltä ja lähti Tyyron ja Siidonin alueelle. Ja hän meni erääseen taloon eikä tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää; mutta hän ei saanut olla salassa, vaan heti, kun eräs vaimo, jonka pienessä tyttäressä oli saastainen henki, kuuli hänestä, tuli hän ja lankesi hänen jalkojensa juureen." Mark. 7:24-25

Mark. 7:24-31

Et ole hylätty, et unohdettu!

Tuntuuko sinusta joskus siltä, kuin sinut olisi unohdettu, hylätty? Jumala ei kuitenkaan hylkää omiaan.

"...minä en jätä sinua enkä hylkää sinua." Joos. 1:5

Tekeekö mieli sanoa, että tuohan oli Joosualle sanottu. Koskeeko se meitäkin? Jeesus itse sanoi:

"...minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."  Matt. 28:20

Jos joku tahtoo olla meidän kanssamme joka ainoana päivänä, miten silloin voisi olla hylätty tai unohdettu? Ei mitenkään. Vaikka siltä saattaa toisinaan tuntua.

Puutelista vai kauppalista?

Pitäisi laittaa listalle yhtä ja toista tarpeellista,
mutta niitä ei ole mahdollista hankkia.
Se on puutelista.

Toinen lista näyttää kirjoitettuna ihan samalta,
mutta sen  kanssa mennään kauppaan ja ostetaan itse.
Se on kauppalista.

"...köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä,
mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken."  2 Kor. 6:10

Kuinka se on mahdollista?
Joku muu antaa....

"...Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut?..." 1 Kor. 4:7

Avatuista ovista...

"ja niin te saatte avatuista ovista vapaasti astua meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan."  2 Piet. 1:11 KR-92


Tämä jae ilahdutti minua tänä aamuna. Teki mieli yrittää jakeesta jotain kuvaakin tehdä.

Kuollut - ja uuden elämän saanut Kristuksessa!

"...yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet."
2 Kor. 5:14

"Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskosa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni." Gal. 2:19-20

"Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin:

"Älä sano sydämessäsi:

 Kuka nousee taivaaseen?"

 se on: tuoman Kristusta alas, 

tahi:

"Kuka astuu alas syvyyteen?"

 se on: nostamaan Kristusta kuolleista.

Mutta mitä se sanoo?

"Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi";

se on se uskon sana, jota me saarnaamme.

Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi,

että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, 

niin sinä pelastut; 

sillä sydämen uskolla tullaan  vanhurskaaksi 

ja suun tunnustuksella pelastutaan.

Sanoohan Raamattu: 

"Ei yksikään joka häneen uskoo, joudu häpeään.".

Room. 10:6-11

  

Toiseen tekstiin tältä päivältä: Meillä sentään on Sovittaja!

Kuulenko Paimenen ääntä?

"Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni." Joh. 10:28 (Jeesus sanoo lampaistaan)

"Niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: "Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä? Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan."Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta. Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani. Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua." Joh. 10:24-27

Eikö kipeä kysymys kuulu: kuulenko minä ääntäsi? Seuraanko sinua? Olenko se, joka sanon olevani; sinun omasi? Ainakin tahdon olla! Anna minulle oikea mieli, kuulevat korvat. Anna puhdas sydän, sinun verelläsi pesty! Sinun veresi voimasta!

"Sillä Herran silmät tarkkaavat kaikkea maata, että hän voimakkaasti auttaisi niitä, jotka ovat ehyellä sydämellä antautuneet hänelle..." 2 Aik. 16:9

Toinen tämänpäiväinen teksti: Puusepän pakeilla

Ansassa - Pelottavilla vesillä - Jeesus tuli!

"Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta." Ps 25:15

"Kun opetuslapset näkivät hänen kävelevän järven päällä, peljästyivät he ja sanoivat: "Se on aave", ja huusivat pelosta. Mutta Jeesus puhutteli heitä kohta ja sanoi: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö"." Matt. 14:26-27

"Mutta venhe oli jo monen vakomitan päässä maasta, aaltojen ahdistamana, sillä tuuli oli vastainen. Ja neljännellä yövartiolla Jeesus tuli heidän tykönsä kävellen järven päällä." Matt. 14:24-25



"Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte." Ps 31:25