Ota huomioon taivaan todellisuus

Aamulla herättyäni tulivat mieleeni ihmiset kaikenlaisten taakkojen alla: On nälkää ja janoa, yksinäisyyttä, kipua ja sairautta, kuolemaa, pelkoa, taloudellista huolta, kaikenlaista turvattomuutta, kotinsa menetttäineitä, kidutettuja ja vainottuja, takaa-ajettuja, väärin syytettyjä, sodan uhan alla olevia, myrskyn kourissa, rakkaansa menettäneitä tai sen uhan alla, ... ja luetteloa voisi kuka tahansa jatkaa. Ja siitä tulisi hyvin pitkä, emmekä sittenkään olisi kaikkea tyhjentävästi ajatelleet. Mutta Jumala on.

Hänelle ei yksikään kivuissaan, peloissaan, synnin hädässä oleva, tai muuten ahdistunut, ole hukassa, ei tuntematon. Hän näkee kaikki meidän tiemme, vaikka meistä tuntuukin aina välillä, että olemme aivan yksin, eikä kukaan hätäämme näe. Hän näkee sinut, vaikka olisit millaisessa pimeydessä tahansa. Ei Hän sinua jätä, vaikka koville joskus ottaakin. Hänhän maksoi meistä kalliin hinnan! Jättäisikö Hän omaisuutensa oman onnensa nojaan? Ei jätä.

Hänen omaisuutensa ei ole hukassa häneltä. Hän tietää tarkalleen jokaisen olinpaikan. Hän tietää, mitä siellä tapahtuu.

Voimme lähettää pyyntömme kuuleviin korviin - ja sydämelle, joka rakastaa meitä enemmän kuin ikinä voimme käsittää...

Pitäkäämme mielessä Taivaan todellisuus, sillä sinnehän me olemme matkalla.

"Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?" 
 Ps 139:7

"Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäsi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat."  Ps 23:4

"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa." Fil. 4:6-7

---

Kun tuon yllä olevan jakeen (Ps. 23:4) "Vaikka minä vaeltaisin..." kirjoitin aamulla vihkooni, näin sen ihan erilaisin ajatuksin kuin ennen.

"...pimeässä laaakossa, en pelkäisi mitään pahaa..."

Vaikka siellä laaksossa olisikin paha läsnä, minun ei tarvitsisi säikkyä sitä. Minua lohduttaa se ajatus, että sinulla on vitsa ja sauva; voit ajaa pahan pois.

Aiemmin olen aina ihmetellyt, miten vitsa ja sauva voi minua lohduttaa? Pelottavilta ovat tuntuneet ne. Nyt tajusin, etteivät  ne ole  Sinulla sitä varten, että niitä pitäisi pelätä, vaan turvakseni on Paimenella ne!

Ei sitä pelottomuutta tarvitse itsestään yrittää kaivaa. Pelkäämme tai ei - Hän ei meitä jätä!

Siunattua päivää sinulle!