Luin Roomalaiskirjeen lukua 3, sillä siitä oli luettavaksi muutamia jakeita merkitty. Ensiksi siinä kysyttiin:
"Miten siis on? Olemmeko parempia?"
Ja todetaan heti: "Emme suinkaan." Ja sitten luetellaan, millaisia me olemme; masentavaa luettavaa.
Mutta, juttu ei jää siihen. Tulee Raamatun tekstissä se mutta:
"Mutta me tiedämme,
että kaiken, minkä laki sanoo,
sen se puhuu lain alaisille,
että jokainen suu tukittaisiin
ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä;
sentähden, ettei mikään liha tule
hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista;
sillä lain kautta tulee synnin tunto.
Mutta nyt
Jumalan vanhurskaus,
josta laki ja profeetat puhuvat,
on ilmoitettu ilman lakia,
se Jumalan vanhurskaus,
joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen
tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat;
sillä ei ole yhtään erotusta."
Room. 3:19-22
Kannattaa lukea Raamatusta luku loppuun, sillä siinä puhutaan vielä armoistuimesta, joka on Jeesus.
Voi verrata vaikka siihen toiseen "istuimeen", oikeusistuimeen ja tuomarin virkaan, joka lain mukaan tuomioita jakelee, ihan syystäkin.
Mutta tämä Jeesus on samalla tuomari, joka istuu armoistuimella. Ja mitä se meille merkitsee? Sitä, että tuo tuomari armahti meidät, koska otti päälleen syyllisten tuomion; kantoi ne syyllisyydet ja kärsi niiden rangaistuksen. Ja kun se oli tehty, hän saattoi julistaa syytetyt vapaiksi! Kuka vain haluaa sen, se saa...
Ylpeät ei tietysti "armopaloja" ota, mutta kannattaako tässä tilanteessa sellainen ylpeys? Sitäpaitsi tässä ei ole kysymys vain paloista, tässä on kaikki!
---
Roomalaiskirjeen luku 3, v. -33/-38 käännöksen mukaan:
Sama luku v. -92 käännöksen mukaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti