Saatamme joutua tilanteisiin, joissa joudumme kysymään, kuinka tässä näin kävi? Emmekö osanneet valmistautua? Emmekö tehneet oikeita asioita? Voimme tietysti kysyäkin niitä, ja miettiä ehkä sitäkin, mikä vastaus olisi omaan kysymykseemme...
MUTTA:
On hyvä muistaa, kenellä on aina viimeinen sana; ja myös "valta, voima ja kunnia" kaikkiin asioihimne. Meistä voi näyttää että olemme sössineet asiamme tosi pahasti. Ja niin voi kenties inhimillisesti ollakin, MUTTA: Jumala meidät tuntee, ja tietää kaikki tekemisemme, ja kaikki ajatuksemme ja vajavuutemne, kun vaikkapa päätöksiä teimme. Jumalalle saamme itkeä virheitämme; todellisia ja kuviteltujakin. Jumalalla on sääliväinen sydän ❤️ meitä kohtaan. Hän haluaa pyyhkiä pöydän, ja sanoa, että saamme uuden aloittamisen armon! Uusi ei ehkä ole sitä, mitä kuvittelimme, mutta Jumala tietää, mitä hän on suunnitellut ja tahtoo olla mukana elämässämme. Tahdommehan mekin olla hänen kanssaan...? Hän ei ole perunut rakkauttaan meihin. Iankaikkisella rakkaudella hän on meitä rakastanut. Iankaikkisellahan ei ole loppua...
Vaikka meitä painaisi oletetut tai todella tehdyt raskaatkin virheet, Jumalalla ei ole päällimmäisenä ajatus hylätä meitä. Ei, vaan hän säälin ja rakastavin katsein meitä katsoo, ja tahtoo korjata haavojamme. Hän myös sanoo, ettei meidän tarvitse aina ja aina ja aina vaan tuijotella entisiin. Saamme jättää sen taaksemne ja katsoa uutta.
"Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta." Jer. 31:3
"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan." Jes. 43:18-19
Jeesuksen hän antoi sinetiksi rakkaudestaan meitä kohtaan. Jeesus, hänen rakas poikansa! Hän oli kuin kihlasormus sormeemme - ja varsinkin sydämeemme! ❤️ Ei hän rakkauttaan peru!
Lämmin kiitos sinulle Metsäntyttö tästä aivan ihanasta rohkaisusta! ❤ Nyt olit kyllä johdatuksessa, tarvitsin tätä erityisesti juuri tänään. Muutamankin asian olen sössinyt tässä lähiaikoina. Ja taitaa olla sekä todellisia että kuviteltuja virheitä asialistalla täällä. Mutta onneksi Jumalalla on tosiaan kaikki valta, hän sanoo viimeisen sanan ja voi antaa uuden alun, vaikka olisi tapahtunut mitä. Siunausta sinulle! ❤
VastaaPoistaKiitos Minna❤️ Jotenkin minusta tuntui itsestänikin lohdulliselta näitä sanoja kirjoittaa, kun omia valintoja ensin olin vähän ajatellut. Ja jotenkin tämä nykyinen maailmantilannekin oli mielessä, osaltaan vaikuttamassa. Mutta usein saattaa olla niinkin, kuten nytkin oli, että jälkikäteen "kauhisteleekin" nopeasti kirjoitettua tekstiä, että oliko se nyt ok. Joten on hyvä kun saa tietää, että se kuitenkin on jotain antanut!
PoistaNiin, sain kyllä tosi paljon rohkaisua tästä. Mutta tiedän tunteen. Kyllä monesti tulee itsellekin mieleen, että pitikö nyt tuollaista kirjoittaa ja tekisi mieli sensuroida omat juttunsa. Ja ajattelee, ettei tästä varmaan kukaan muu saa mitään, että ehkä sitä vain itselleen kirjoittaa. Mutta jatka sinä rohkeasti tätä kirjoittamista!
PoistaMinäkin olen välillä tehnytkin sitä, että olen vetänyt jonkun jutun pois näkyvistä, kun on ruvennut miettimään jotain. Ja sitten on niitäkin, kun on pois vedetty pistetty takaisin näkyviin.
Poista