maanantai 23. maaliskuuta 2015

Ei pysyväistä kotia täällä

Allaolevalla jakeella olen lohduttanut itseäni sellaisina hetkinä, kun asiat menevät aivan toisin kuin olisin halunnut tai itse olin kuvitellut hyväksi suunnitelmaksi, tai muuten vain tuntuu vaikealta.

"sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme." Hebr. 13:14

Ihan kuin lapset pihalta, niin kyllä meidätkin kotiin huudetaan ennenpitkää.




2 kommenttia:

  1. Ystävä rakas, ilahduin sanoistasi "kuin lapset pihalta, meidät kotiin huudetaan". Tuo on niin kauniisti sanottu ja lohduttavasti. Olen kiitollinen, että sain sinut ystäväkseni kotimatkalleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Hyvä ystävä on aarre, joka annetaan. Onneksi mulle on annettu sinut! Ja on erityisen mieluista minusta kun meidän ystävyys on sieltä lapsuudesta asti. On kiva kun joku tuntee minut jo sieltä asti. Metsäntyttö

      Poista