Valonkaipuuta

Ikäänkuin tänä kesänä ei olisi saanut valoa tarpeekseen. Ihminen kaipaa valoa...

"Suloinen on valo, ja silmille tekee hyvää nähdä aurinkoa."

Saar. 11:7

"...niinkuin huomenhohde  auringon noustessa pilvettömänä aamuna,
 kun maa kirkkaassa valossa vihannoi sateen jälkeen." 

2 Sam. 23:4

Tuollaisia aamuja...


Mutta vaikka nyt emme saisi valosta kylliksemme, niin kerran sitä on tarpeeksi:

"Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi. Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.

Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti." Ilm. 22:1-5