maanantai 9. syyskuuta 2019

Tasaista tietä

Kävelin omalla tiellä. Kenkäni eivät olleet jaloilleni ja sille tielle parhaat mahdolliset, sillä tie on möykkyinen ja siinä on pientä kivenmurikkaa. Olisi piätnyt olla tukevat kengät jaloissa. Katselin siinä sitten aina sitä tasaisempaa kohtaa jaloilleni. Siitä tuli mieleeni: "...minä johdatan heitä tasaista tietä, jolla he eivät kompastu..." Kotiin päästyäni piti katsoa, oliko sellainen jae jossakin. Löytyi tämä:

"Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.
Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu.
Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni." Jer. 31:9

Edellisessä jakeessa sanottiin, että heissä on sokeita ja rampojakin, ynnä raskaita ja synnyttäväisiä. Heitä palaa pohjoisesta maasta, maan perimmäisiltä ääriltä, suurena joukkona. "...Hän, joka Israelin hajotti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa. Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapahtanut hänet häntä väkevämmän kädestä." Jer. 31:10-11





4 kommenttia:

  1. Kaunis kuva. Jumala pitää huolta omaisuuskansastaan Israelista ja myös meistä.

    VastaaPoista
  2. Kaunis kirjoitus ja niin tosi!
    Siunausta askeliisi, tasaisia teitä!

    VastaaPoista
  3. Tuo onkin aivan ihana kohta Raamatussa, kiitos kun jaoit sen! Ihana kuva myös, niin aurinkoista ja vihreää, tie joka houkuttelee kulkemaan!

    VastaaPoista
  4. Sesse, PiipeA ja Kirjarakkauutta: Ensiksi kiitos:) Onneksi meillä on lupaus että meistä pidetään tarkkaan huolta, kun hiuksetkin lasketaan. Ja tuosta tiestämme vielä, se on kaunis kuljettava, mutta tänä aamuna taas sain oikein oppitunnin, että pitää katsoa jalkoihinsa kun kulkee. Puhuin tyttären kanssa, ja lensin nurin polvien ja käsien varaan. Polvet säästyi haavoilta, mutta toisessa kämmenessä oli laastarillekin nyt paikkansa. Siunausta päiväänne:)

    VastaaPoista