Se oli suuri ja pelottava. Se oli kuiva, ja vedetön. Ja siellä oli kovat kalliot. Autiomaa, joka oli täynnä kaikkea pelottavaa.
Herra kuitenkin oli se, joka johdatti... sinnekin...
"Hän johdatti teidät suureen ja pelottavaan autiomaahan, joka oli täynnä myrkkykäärmeitä ja skorpioneja.
Mutta tuossa kuivassa ja vedettömässä maassa hän antoi veden virrata esiin kovasta kalliosta ja ruokki teitä mannalla, jota teidän isännekään eivät tunteneet. Hän kuritti teitä ja koetteli teitä, mutta kaiken jälkeen hän osoitti teille hyvyytensä." 5. Moos. 8:15-16 KR-92
Se autiomaa tuntui varmaan aivan loputtomalta... Neljäkymmentä vuotta. Meille tässä nykyisyydessä oleville, sellainen aika tarkoittaisi 80-luvun alusta tähän päivään...
-----
Neljäkymmentä ... päivää, oli Jeesus erämaassa perkeleen kiusattavana, mutta enkelit tekivät hänelle palvelusta.
"Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan. Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta." Markus 1:12-13
Omassa elämässäkin jotkut vaikeat asiat ovat jatkuneet kymmeniä vuosia, joten on helppo eläytyä tuohon 40 vuoden erämaahan. Tänä aamuna minua muuten puhutteli 1. Moos. 16, jossa Haagar pakeni autiomaahan. Sitten sanottiin, että Herran enkeli löysi hänet autiomaasta (ainakin Raamattu Kansalle sanoo sen noin). Missä ikinä me ollaan, Jumala kyllä "löytää" meidät ja voi kohdata meidät vaikka siellä autiomaan keskellä. Haagarkin sai enkeliltä rohkaisua ahdistavaan tilanteeseensa.
VastaaPoistaOnneksi Jumala voi tosiaan milloin vain löytää meidät omasta autiomaastamne, vaikka meistä voi tuntua että siellä ollaan ja pysytään...
Poista