Armo - armollinen - armoton

Noista kolmesta otsikon sanasta helpoin ehkä ymmärtää, on sana armoton. Siitä tulee mieleen kova, häikäilemätön, vaativa. Sellainen, joka välittää enemmän itsestään, joka sääntöjä noudattaessaan tekee sen pilkuntarkasti, syitä ja vaikutuksia miettimättä. Tai sitten hän ei ehkä noudata mitään sääntöjä. Armotonta menoa...

Katselimme joitakin aikoja sitten elokuvan Lainvartija. Se oli länkkäri, jossa oli armoton seriffi.  Syitä ja mielenmuutoksia kyselemättä hän toteutti lainvartijan tehtäväänsä.  Olit sitten syyllinen tehtyyn tekoon tai pelkästään ollut samassa joukossa, oli tuomion uhka ylläsi.

"Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja."  Ps 17:11


Entäpä sitten armollinen. No, armottoman vastakohta tietysti... mutta miten sen nyt toisin sanoisi?

Se, joka armahtaa... "Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala! Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat."  Jes. 30:18

Noin sanoi Jesaja. "...nousee armahtaaksensa teitä..."  vaikka... "...Herra on oikeuden Jumala!".

Kuka meitä vastaan lähetettiin?

Se ei ollut "...armoton sanansaattaja" 

vaan

"Oikeuden Jumala!" 

 Mutta Hän osaa, ja tahtoo, ja hänellä on valta

 - armahtaa meitä, jotka olemme lainrikkojia. 

"Ja aseta armoistuin lain arkin päälle,  joka on kaikkeinpyhimmässä." 

2 Moos, 26:34