"Siinä tuli krisititty ja meni ohitse!"

Otsikko on pala Wislöffin rukouskirjasta. Siinä oli tänään minua puhuttelevaa tekstiä tästä jakeesta:

"Niin vaelsi sattumalta eräs pappi sitä tietä 

ja näki hänet ja meni ohitse."

Luuk. 10:31

Wislöffin tekstissä oli siitä, että saatamme kauhistella sitä, että pappi menee ohi. Mutta emme kenties huomaa, että sana soveltuu meihinkin. "Tiellämme tapaamme monta, jotka ovat joutuneet ryövärien käsiin - ihmisiä, jotka tarvitsevat apuamme. Toisinaan kuljemme niin nopeaan ja meillä on niin kiire, ettemme edes huomaa heitä. Usein näemme heidät ja kuitenkin kuljemme kylmin sydämin eteenpäin." Wislöff kirjoittaa siitäkin, että voimme puolustautua erinäisin syin. Mutta syy on pohjimmaltaan kuitenkin se, että "meiltä puuttuu rakkautta."

Mekin saatamme kohdata jonkun. Meitä kehoitetaan kulkemaan avoimin silmin ja pysähtymään auttamaan. Avuntarvetta voi olla hyvin monenlaista. Onko se joku mummo tai pappa kaupassa, joka ei löydä etsimäänsä? Vai tarvitsisiko joku kuuntelijaa? Mutta ennenkaikkea; ettemme jättäisi kertomatta jollekulle kaipaavalle sydämelle sitä, että Jeesus rakastaa häntä, ja on hankkinut hänellekin vapautuksen...

Minä itse tunnen kehnouteni kaikessa tässä. Minun ei ole helppo käydä puheisiin ihmisten  kanssa, saati sitten käydä minkäänlaiseen hommaan, joka ei ole minun. Auttakoon meitä itsekutakin kuitenkin Herra itse, auttamaan toista tiellä, mikäli sellainen ihminen, tai tilanne, eteemme tulee.

Ettei meistä tarvitsisi sanoa: "siinä tuli krisititty ja meni ohitse!"

"Mutta kun eräs samarialainen, joka matkusti sitä tietä,

 tuli hänen kohdalleen ja näki hänet, niin hän armahti häntä.

Ja hän meni hänen luokseen ja sitoi hänen haavansa 

ja vuodatti niihin öljyä ja viiniä, pani hänet juhtansa selkään

 ja vei hänet majataloon ja hoiti häntä.

Ja seuraavana aamuna hän otti esiin kaksi denaria ja antoi majatalon isännälle ja sanoi: 

"Hoida häntä, ja mitä sinulta lisää kuluu, sen minä palatessani sinulle maksan."

Luuk. 10:33-35

Sillä pysähtyneellä samarialaisellakin saattoi olla kiire omille asioilleen. Hänellä oli ehkä myös pelkonsa, jos rosvot hänenkin kimppuunsa hyökkäisivät. Ehkä hän koki myös suurta arkuutta käydä käsiksi vieraaseen ihmiseen, vieläpä niin pahoin loukkaantuneeseen. Kuitenkin hän teki mitä osasi ja voi.

Siunatkoon sinua tänään Herra!