sunnuntai 28. kesäkuuta 2020

Autossa odotellessa

Olin hieman apeissa mietteissä ja sitten mieleeni sukelsivat nämä sanat:

"Olkaa toivossa iloiset,
ahdistuksessa kärsivälliset,
rukouksessa kestävät."
Room. 12:12




Toivorikkain miettein jaksamme helpommin olla iloisiakin. Ahdistus puolestaan koettelee kärsivällisyyttämme. Aina emme jaksaisi rukoilla, varsinkin jos odotus tuntuu loputtomalta. Mutta silti meitä rohkaistaan siihen. Ei sen rukouksen tarvitse olla mitään erikoista; ihan tavallista puhetta Isälle. Hän jaksaa kyllä kuunnella meitä. Oli meillä sitten mitä tahansa kerrottavaa; iloa tai ikävää.

---
(Olin kirjoittanut tämän luonnoksiin jo kuukausi sitten.) 


4 kommenttia:

  1. Niin se on, toivoa tarvitaan, ilman sitä ei jaksa. Ja toivo auttaa myös iloitsemaan. Onneksi saadaan myös puhua Isälle kaikki surumme ja ilomme. Hän jaksaa aina kuunnella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi Hän tosiaan jaksaa kuunnella kaiken mitä puhumme.

      Poista
  2. Hän tietää mitä me tarvitsemme, ennenkuin olemme rukoilleet jotain häneltä,
    rukous on meitä varten,että me pysyisimme "hengissä,
    kun saamme nähdä vastauksia, niin se lisää luottamusta Jumalaan.

    Matt. 6:8
    ....sillä teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennenkuin häneltä anottekaan."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on lohdullista, että Hän jo tietääkin kaiken, mitä me vasta pähkäilemme ihmetellen, kuinka tämä tai tuo asia hoituu.

      Poista