Jo nyt, vaikka ei vielä nähdä...

"Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee.

Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on."

1. Joh. 3:2 KR-92 

Jeesus on jo voittanut maailman

"Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." Joh. 16:33

"Herra, sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee." Sef. 3:17 

Lohduttajat ja ilosanoman julistajat liikkeelle!

" - Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä." Jes. 40:1-2 KR-92

"Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julistaa Juudan kaupungeille: - Teidän Jumalanne tulee!" Jes. 40:9 KR-92 

Jospa eläisin ihan tätä päivää tänään

"Herra olkoon sinun henkesi kanssa! Armo teille." 2. Tim. 4:22 KR-92 

Sitä tarvitaan!

Jeesus itse kehotti olemaan murehtimatta huomisen huolia*. Ja muutenkin Raamatussa kehotetaan siihen, ettemme mistään murehtisi, vaan toisimme asiamme Jumalalle, jopa kiitoksen kanssa**. Mutta kuinka hyvin se murehtimattomuus sitten onnistuu? Melko heikosti. Vaikka ei sitä asiaa mittailemaan tarvitsekaan ruveta. Mutta tämä aikakin on sellainen, että se jo kaikenlaisten uutisotsikoiden välityksellä syöttää meille sitä ajatusta, että meidän on jatkuvasti tarkkailtava kaikkea ja oltava huolissamme milloin mistäkin asiasta.

Mutta Jumalan ohje on toinen: "Älkää murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään.", eli huomisen huolet kuuluvat huomiseen, ei tähän päivään.

Ehdotan, että lukisit yhden rohkaisevan, vanhan tekstin, joka on erään suomalaisen sota-ajan papin kirjoittama:

https://toisestatodellisuudesta.blogspot.com/2016/12/pyha-murheettomuus.html 

---

* Matteus 6:34, 6:27, 10:29-30

** Filippiläiskirje 4:6-7

"Vähemmän viisaan" kysymyksiä viisaudesta...

Kuinka paljon olisi laitettava painoa ihmisen omalle viisaudelle, ja sitä kautta viisaalle toiminnalle? Kuinka Jumala "kompensoi" sitä, jos ihmiseltä puuttuu viisautta ja järkevyyttä, ja sen vuoksi oikeanlaista toimintaa? Jääkö sitä ikäänkuin ihminen, oman kyseenalaisen viisautensa varaan?  Vai "kompensoiko" Jumala sitä? Ja jos, niin miten paljon tai vähän? Pitääkö ihmisen osata itse pyytää apua?

Piti ihan ensin etsiä mieleeni tulleen "kompensoida" -sanan merkitys netistä: "hyvittää,tasata,korvata" ja "toimia jonkin menetetyn tai ei saatavilla olevan sijasta".

Raamattu puhuu paljon viisaudesta, että se on tärkeää. Tyhmyys saa kovia sanoja. Ihmiselle, joka ei koe itseään viisaaksi, se saattaa olla ahdistavaa ja ja aiheuttaa joissain tilanteissa yllä olevia kysymyksiä. Pohjimmaltaanhan siinä on kyse siitä, että ihminen tahtoo tietää, pitääkö Jumala minusta silti huolta, vaikka en ole viisas, enkä osaa toimia viisaasti? 

Kun näitä itse olen joutunut nyt miettimään, tuli mieleen etsiä, mitä Raamattu viisaudesta nyt sanoo. Sanoo paljonkin, mutta nämä tuntuivat jotenkin lohdullista kaiken pähkäilyn päälle:

"Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre." Jes. 33:6 

"Daniel lausui ja sanoi: "Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima." Dan. 2:20 

"mutta niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus." 1. Kor. 1:24

Parasta viisautta onkin varmaan Jumalan tunteminen ja Häneen turvautuminen - aina ja kaikessa. Hänhän lupasi olla omiensa kanssa aina. Hän kykenee ja tahtoo ohjata kaikkien sokkeloiden läpi. 

Minähän sanoin sinulle...

 "Jeesus sanoi hänelle:

"Enkö minä sanonut sinulle, 

että jos uskoisit,

niin sinä näkisit 

Jumalan kirkkauden?"

Joh. 11:40

Jeesuksen sanoessa tuon, mitään ei ollut silloin vielä näkyvissä. Mutta se oli tuloillaan, aivan kohta.

 

Varhain esitän pyyntöni - odotan vastaustasi

"Herra, varhain sinä kuulet minun ääneni, varhain minä valmistan sinulle uhrin ja odotan." Ps. 5:4 

"Herra, jo aamulla kuulet ääneni, aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi." Ps. 5:4 KR-92 

"Herra, aamulla sinä kuulet ääneni, aamulla minä esitän pyyntöni sinulle ja odotan." Ps. 5:4 Raamattu kansalle 

Ajattelen, että tuo "varhain" on muutakin kuin aamua. Se on silläkin tavoin varhain, että voisi heti sen asiansa Jumalalle esittää. Ei tarvi odottaa, että se paisuu vielä isommaksi ja vasta viime hädässä käännytään Jumalan puoleen.  Ja toisaalta, odotetaan, että Jumala voi asiaamme joka vaiheessa tarttua  - tavalla tai toisella. Helpostihan masennumme, jos hän ei heti anna merkkiä itsestään. Mutta vaikka mitään ei näy, tai kuulu, on hän kuitenkin kuulolla, paikalla ja näkemässä koko ajan mitä tapahtuu, ja valmiina puuttumaan asiaan, kun hän hyväksi katsoo. Esitetään siis vain asiamme jo varhain. Tai jos niin on jäänyt tekemättä, niin ihan missä vaiheessa vain.

Siunausta sinulle!

"...aamulla varhain ja illalla myöhään..." laulun sanoin.

Todellinen kuningaskunta - ja todellinen Kuningas!

"Siunattu Isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!" Mark. 12:10 KR-92 

"... Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä." Dan. 7:14 KR-92 

"Hän on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan." Kol. 1:13 KR-92 

Todellinen;  oikea ja hyvä, kuningas, ei pakkosiirrä valtakuntaansa ihmisiä. Sinne tulee vain niitä, jotka sitä haluavat todella. Vihollinen yrittää jäljitellä todellista kuninkuutta ja valtaa,  pakkosiirtämällä ihmisiä vasten tahtoaan ja väkivalloin valtakuntaansa.  Ei sillätavoin synny uskollisia kansalaisia. Rakkaus rakentaa, viha ja vihollisuus  hajottaa.

"Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki." Snl. 10:12 

Rakkaus ei ollut mennyt!

"Ja taivaista kuului ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani, sinuun minä olen mieltynyt." Heti sen jälkeen Henki ajoi hänet autiomaahan." Markus 1:11-12 KR-92

Heti rakkaudenvakuutuksen jälkeen, ajettiin autiomaahan - kiusattavaksi! Ei kai sitä rakkaudenjulistusta heti peruttu, vai mitä tämä on? Ei sitä oltu peruttu; se oli yhtä vakaana voimassa, vaikka nyt tulivat aivan toisenlaiset päivät koetuksineen. Jeesustakin koeteltiin! Ei siis ihme, jos me olemme ymmällä, kun meidät joskus heitetään "syvään päähän", eikä aina niin kovin syviin edes tarvitse meitä heittää, kun jo kysymme, miksi ei Jumala auta? Näyttää ettei auta; mutta Jeesuksellakin sanottiin olevan silti enkelit pitämässä  hänestä huolta.  Ei Jumala jätä meitäkään yksin, vaikka siltä meistä kyllä saattaa tuntua. Meillekin on annettu rakkaudenvakuutus Jumalan taholta ja Jeesuksen suusta lupaus, että hän joka päivä kanssamme on.

Jeesuskin oli silti ihminen, vaikka oli Jumalan rakas Poika. Voi vain kuvitella, minkälaiset mietteet hänellä oli, minkälaiset kysymykset kenties mielessään, kun hänet autiomaahan kuljetettiin, vaikka juuri oli saanut taivaatkin nähdä avoinna ja kuullut Jumalan äänen. Hienosta hetkestä ns. maanrakoon hetkessä. Ristilläkin Jeesus joutui kysymään, että miksi minut hylkäsit? Silloin se kaikki tapahtui meidän tähtemme.

---

Kun nuo lainaamani jakeet luin, niin siitä nämä ajatukset tulivat. Tuon vesihelmillä koristetun lehden kuvasin tänä aamuna. 

Onko Jumalakin kiinni?

Viikonloppuisin, tms. päivinä saattaa olla, ettei kaikki arjen palvelut ole toiminnassa, ainakaan täysimääräisesti. Kun mietin, kirjoitanko rukouspyynnön eräälle palstalle, tuumin mielessäni, että hoitaako niitä siellä viikonloppuna kukaan? Mutta sitten voi kysyä niinkin, että onko Jumala kiinni viikonloppuna? Ei ole. Hänellä on aina ovet avoinna ja aikaa ottaa vastaan rukouspyyntöjä, ja vastata niihin. 

"Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela." Ps. 62:9

Jeesuksen sanat

"Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan.

Sillä jokainen pyytävä saa

ja jokainen etsijä löytää, 

ja jokaiselle, joka kolkuttaa avataan."

Matt. 7:7 KR-92 

Pelokkaat parannettavat - (oma runo)

Me pelokkaat parannettavat

vältämme luoksesi tulemista

peläten, mitä meistä löydät. 

Ja kun sitten tulemme

vaivamme nopeasti kerromme

ja tahdomme pian pois luotasi.

Tyytyväisin mielin lääkkeet ostamme

jotka meille määräsit, ja silti

vieläkin pelkäämme, riittävätkö ne

jotta todella parannumme.

Omaa osuuttamme vatvomme,

teimmekö oikein, toimmeko esiin

kaiken tarvittavan?

Ja samalla unohdamme,

että kaiken sinä, Parantajamme, tiedät;

ei sinulta jää salaan mikään.

Anna levollisuutta ja rauhaa meille,

pelkojemme viidakoihin eksyneille;

anna kiitos ja ylistys huulillemme.

---

Tämä oli oma runo Cowperin tyyliin. Kun runojaan olen lukenut, alkaa omakin mieli pukea ajatuksia jotenkin runomuotoon. Tämä on kirjoitettu itselle ajankohtaisesta aiheesta, omasta lääkärikäynnistä aiheensa saaneena joitakin päiviä sitten, mutta sopii sen Taivaallisen Ylilääkärin luona asiointeihinkin...

Kuvituksena tänään (lauantaina) auringon keittiön seinälle muodostama mielenkiintoinen valoilmiö. Minun silmilleni se näyttäytyi ihmisenä, joka makuulla ollen rukoilee...

Lempeät sanat

"Lempeät sanat ovat mesileipää;

ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille." Snl. 16:24

Tämä jae oli päivän kalenterijakeena. Tuntui hyvältä lukea se:)

Viisaudesta William Cowperin runossa: "Viisaus"; perustuen Sananlaskuihin

 VIISAUS (Snl. 8:22-31)

Ennenkuin Jumala oli luonut vuoret,
tai hedelmärikkaat kukkulat kohottanut;
ennenkuin hän täytti lähteet,
jotka jokien juoksuja ruokkivat;
minussa Ikuisessa,
joka Ihmeellinen olen,
perusta ilon ei kulu milloinkaan.
Ja Viisaus nimeni on.

Silloin, kuin teltan asumiseen
levitti Hän taivaat laajalle,
ja läimäytti voimistumaan
valtameren mahtavat tulvat;
Hän painoin ja mitoin ne teki.
Ja Minä olin hänen kanssaan silloin:
Minä itse Isän ilona,
ja minun, miehen Poikana.

Niin Viisauden sanat havaitaan
Sinun kunniasi ja armosi,
Sinä ikuisesti rakastava
meidän arvottomuuteemme kiiruhdat!
Sinun armeliaisuutesi silmät katselivat meitä
ennenkuin tähdet nähtiin kaiken yllä;
sinun viisaudessasi on meidät tehty, 
ja kuolit puolestamme rakkaudessa.

Ja voisitko sinä iloita
luotujesi kanssa kuin me, 
jotka; koska näimme Sinut (ristin) puussa?
Käsittämätön ihme,
ja jumalallinen mysteeri!
Ääni joka puhui myrskyssä,
sanoi: "Syntinen, olen sinun!" 

(Käännökseni on tietenkin hyvin vajavainen, mutta tuosta alta näette runon alkuperäiset sanat.)

Se oli suloinen kohtaaminen - sen naisen ja Jeesuksen välillä.

Suloinen, vaikka kohtaamisen alkusyyt olivat aivan muuta. Nainenhan oli tuotu siihen tuomittavaksi...

"... Mutta Jeesus kumartui maahan ja kirjoitti sormellaan maahan." Joh. 8:6 KR-92 

Mikä rauha Jeesus olikaan siinä kaiken hälisevän joukon keskellä! Hänellä ei ollut kiire sanoa mitään. 

Kun häneltä sitten kovasti tivattiin  kantaa kyseiseen tuomitsemisasiaan, hän lopulta oikaisi itsensä ja sanoi: 

"... Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." Joh. 8:7 KR-92 

No lensikö yksikään kivi? Ei! Koska kaikki totesivat syyllistyneensä johonkin! Yhtään synnitöntä ei ollut. Ja kaikki luikkivat häpeissään pois.

Lopulta siinä oli vain se nainen - ja Jeesus. Mitä mahtoi syytetyn naisen päässä liikkua, ollessaan  siinä Jeesuksen edessä, joka näkyi nyt olevan se viimeisen sanan sanoja... Tämä ylin tuomari katsoo naista ja kysyy, eikö kukaan ollut tuominnut häntä? Ei ollut. 

 Ja se viimeinen sana naiselle oli: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää syntiä tee." Joh. 8:11 KR-92

Jeesus oli kuin rauhan satama myrskyssä!

---

Nainen oli tavattu ns. "itse teosta". Mutta samalla tavalla meidätkin varmaan tavataan jokaikinen, jokaikinen päivä - "itse teosta" ja itsepetosta - jotakin syntiä tekemästä, sillä emme pysty Jumalan tahtoa täyttämään - vaikka kuinka yrittäisimme - niin, ettemme jossain hairahtuisi. Me rikomme Jumalan tahtoa "ajatuksin, sanoin ja kätten töin", ja tekemättä jättämisin, kaikin tavoin, vaikka halumme olisi kuinka harras. Mutta senpä takia Jeesus juuri tulikin! 

Hän tuli, jotta täyttäisi kaikki vajavuutemne, maksaisi syntivelkamme ja vapauttaisi meidät. Hän  täytti kaiken puolestamme jo Golgatalla.

Kenelle se kelpaa, saa ottaa sen lahjana vastaan. Muutoin on kaikki suljettu lain alle.

Tuossa on Roomalaiskirjeen 3. luku luettavana. Varsinkin sen loppupuolella puhutaan juuri tästä asiasta:

https://www.koivuniemi.com/raamattu/?tila=pikahaku&kaannos=fi-38&kokoluku=1&hakuehto=roo+3

Suloisia kohtaamisia Jeesuksen kanssa! 

Minä olen Herra, sinun parantajasi...

 "...sillä minä olen Herra, sinun parantajasi." 2. Moos. 15:20  (kts. koko jae Raamatusta!)*

Jumala on varmaankin meidänkin parantajamme, myös silloin, kun inhimilliset keinot ovat käytössä. Mutta Jumala on myös aivan erityinen Parantaja, ylimmäinen lääkäri suorastaan, joka kykenee parantamaan mitä tahansa, milloin tahansa, tahtonsa mukaan. Sellaista parantajaa ne useammin kaipaisimmekin, että pääsisimme suoraan hänen  "vastaanotolleen" ja tulisimme ilman ihmisten välikäsiä parannetuiksi, suoraaan Parantajan käsien kosketuksen voimasta. Tai ainakin hänen lähimpien "apulaistensa" toimesta, joille hän on antanut parantamisen lahjan. Kiitämme Jumalaa heistä, mutta myös niistä maallisista lääkäreistä ja hoitajista, jotka ihmisiä auttavat.

Mutta Herra, voisitko useammin ottaa  meidät itse parannettavaksesi?

Olen itse asioinut tässä viikon aikana hoitajilla ja lääkärinkin katsottavana, ja lääkekuurit on  meneillään. Niistä mietteistä tämä teksti, koska olen ihminen jolle on kovin vastenmielistä ottaa yhteyksiä lääkäriiin.

---

* Herra lupasi tuossa jakeessa, kun sen kokonaan lukee, ettei mitään niistä sairauksista, joita egyptiläisillä oli, ei tulisi israelilaisten vaivoiksi, jos he vain pysyisivät Herrassa. 

Siitä aiheesta on  kirjakin olemassa, on kaiketi 70- tai 80-lukulainen; "Ei mitään näistä sairauksista". Ulkomaisen kirjoittajan nimeä en muista. Kirja saattoi olla Ristin Voiton tuotantoa kuitenkin. 

 

Sairastavaisia

Minua puhutteli tänä aamuna pari kohtaa, joissa oli kyse sairaista. Toinen kohta löytyi yllättäen, kun olin siirtymässä toiseen kohtaan Raamatussa. Mutta ensin se päivän sanan luettavista löytynyt:

"Kun syyrialaiset kerran olivat Israelissa ryöstöretkillä, he toivat sieltä mukanaan pienen tytön, joka sitten joutui Naamanin vaimon palvelijaksi.  Tyttö sanoi emännälleen: "Kunpa herrani pääsisi käymään sen profeetan luona, joka on Samariassa! Se mies parantaisi hänet spitaalista." 2. Kun. 5:2-3 KR-92 

Ja niin tosiaan tapahtui, että mies sai palata kotiinsa iloissaan terveydestä. Hän myös sanoi, että jatkossa aikoi palvella ainostaan israelilaisten Jumalaa.

Mutta sitten tämä toinen kohta. Raamatun lehtiä kääntäessäni vilahti silmään taas jotain syyrialaista ja sairaiden parantumista:

"Jeesus kulki sitten joka puolella Galileaa. Hän opetti seudun synagoogissa, julisti ilosanomaa Jumalan  valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Hänen maineensa levisi sieltä koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki erilaisista taudeista kärsivät ihmiset - niin pahojen henkien vaivaamat kuin kuunvaihetautiset ja halvaantuneetkin - ja hän paransi heidät." Matt. 4:23-24 KR-92 

---

Jotenkin nämä nyt upposi tänä aamuna minuun, kun en ihan kunnossakaan ole. Ei mitään järisyttävää, mutta saa rukoilla vaivojen paranemista. 🙏

Ei tarvitsisi kaikesta niin hätäillä

"...moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa..." Luuk. 10:41-42 

Jeesus itse sanoi tuon Martalle, (ruoka-asioihin liittyen varmastikin,) mutta tuohan sopii muuhunkin. Kaikkeen  huolehtimiseen ja hätäilyyn, sen huomasin, kun luin tuon kohdan kalenterista, johon se oli painettu. Siinä hetkessä se puhui minulle huomioiden ne omat huolen- ja hätäilyn aiheeni.  

Jeesus kyllä tietää tarkkaan aivan kaiken, mikä meitä milloinkin koettelee. Hän antoi ikäänkuin  "luvan" olla huolehtimatta ja murehtimatta huomisesta sanoessaan:

"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34

Kuvassa kahtimien läpi tuleva valo luo raitoja ja muita varjoja oveen... joka muutoin on valkoinen.

Menneet saa jättää

"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö." Jes. 43:18 

Jos sinäkin murehdit jotain mennyttä asiaa, ehdotan, että lukisit tai kuuntelisit (molemmat tavat mahdollisia) tuosta alla olevasta linkistä yhden vanhan TV7:n päivän sanan, jonka puhuu Veli Johannes. Hänellä on siinä rohkaiseva sana siitä, että voi katsoa uuteen ja jättää menneet!

https://www.tv7.fi/daily_word/20-12-2020/ 

"Katso, minä teen uutta..." Jes. 43:19

Älä pelkää... - vieressä on Parantaja itse!

"älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; 

älä arkana pälyile, sillä minä olen sinun Jumalasi;

minä vahvistan sinua,

minä autan sinua,

minä tuen sinua

vanhurskauteni oikealla kädellä." 

Jes..41:10  

Mikä on sinun kipeä paikkasi, joka aiheuttaa pelkoa? Sinulla lie omasi, minulla omani. Sitä kaipaa turvaa, tukea, ja vakuutusta siitä, että ei tarvitse olla yksin, vaan että Jeesus on kanssani; eikä mitään satu - siis tapahdu, ilman Hänen lupaansa.  Pyydän - ja pyydä sinäkin, että Jeesus ne kipeät paikkamme parantaa, ja kaiken mikä siihen liittyy!

- Minä olen sinun kanssasi

- Minä vahvistan sinua 

- Minä autan sinua

- Minä tuen sinua

  

- vanhurskauteni oikealla kädellä! 

Varjo - ja asian olemus...

"Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi." Hebr. 10:1

"Veljet, meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien, joka kulkee väliverhon - hänen ruumiinsa - kautta. Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko huone. Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava." Hebr. 10:19-23 KR-92 

"Sillä Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo." Room. 10:4