Se ajatus sanottiin esiin eilen katsotussa elokuvassa. Tänä aamuna sain siitä oikein käytännön esimerkin. Olin ulkona, taapersin tuolla vaaran alla olevalle autollemme. Hitaasti jäistä tietä kulkien ihastelin samalla auringonvaloa, joka valaisi niin ihanasti kaukaisia paikkoja. Mutta mielessäni totesin vähän harmissani, että meidän pihaan aurinko ei kyllä paista! Kunnes hetken päästä tuli mieleen: jos aurinko paistaisi nyt meidän pihaan täydellä terällään, en varmasti ihastelisi sitten niitä kaukaisten vaarojen valaistuksia...☀️ Niinpä. Jos meidän pihassa ei olisi ollut varjoista, olisin jäänyt ilman sitä kaunista näkymää, jonka toisaalla oleva valo sai aikaan.
---
Mutta nyt, muutama hetki sitten, sain tällaistakin ihmetellä...
Ja jo paistaa aurinko meidänkin pihaan, mutta vaikka pidän siitä, eipä siinä tunnu minulla nyt olevan samaa erityisen ihastelun aihetta, kuin oli aamuisia valoja ihastellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti