torstai 2. helmikuuta 2017

Salattua - silti totta

Aina välillä on niin, ettemme millään pysty näkemään Hänen huolenpitoaan. Eikö sitä silloin ole...?  On sitä, mutta olemme liian pieniä käsittämään sitä. Käsittääkö vauva miten hänestä huolehditaan? Tuntee hän kyllä joitakin asioita, joilla hänestä huolehditaan, mutta onhan se kuitenkin niin, että kun kasvamme, käsityskykykin kasvaa... Lapsena ja nuorenakaan emme ymmärrä kaikkea sitä, mistä ja millä tavoin, vanhempamme meistä huolehtivat. Se on sellaista meidän "silmiltämme" salattua, silti totta.

"Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta." Hebr. 5:13-14

---
Usein sitä huomaa olevansa sellainen "maitoruokaa tarvitseva" ...

2 kommenttia:

  1. Kun saamme olla Jumalan lapsia, niin ei hän varmaan pahastu, vaikka joskus käyttäytyisimmekin uskossamme lasten tavoin... kuka meistä aina olisi uskossaan "aikuinenn" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu:) Isähän rakastaa lapsiaan, vaikka olis "känkkäränkkää", uhmaikää tai murrosikääkin menossa.

      Poista