Mikä kumma sai kansan seisomaan rankkasateessa?

"...vavisten sekä asian tähden että rankkasateen vuoksi." Esra 10:9

Kansa oli käsketty koolle, koska oli käsiteltävänä iso asia. Oli käynyt ilmi, että jotkut kansasta olivat ottaneet vaimoja toisista kansoista, vaikka Jumala oli kieltänyt sen... sen tähden, ettei kansa lankeaisi näiden vaimojen myötä palvelemaan samalla näiden kansojen epäjumalia ja ottaisi muutenkin omakseen heidän tapojaan. Israelin kansa oli otettu aivan erityisesti Jumalan silmien eteeen ja ikäänkuin esikuvaksi muillekin kansoille, että nekin palvelisivat oikeaa Jumalaa epäjumaliensa sijaan. Asia oli siis hyvin vakava. Olipa vielä pelkona sekin, että juuri saatu "levähdystaukokin" orjuuden keskellä saattaisi rikkoutua sen vuoksi. Kun Esralle, jolle Persian kuningas oli antanut valtuudet tulla takaisin Israelin maahan ja rakentaa siellä temppeliä, tultiin kertomaan asiasta, mitä kansalla oli meneillään, hän järkyttyi pahoin ja istui suremassa asiaa iltaan asti. Oli nimittäin käynyt vieläpä ilmi, että "päämiesten ja esimiesten käsi on ollut ensimmäisenä tässä uskottomassa menossa."

Nyt oli siis yhdeksännen kuun 20. päivä ja kansa seisoi rankkasateessa. Asia kävi kaikille selväksi, mutta sen toteutus ei ollut "yhden tai kahden päivän toimitus", joten päätettiin, että päämiehet ja asiaan osalliset, eli ne, joilla oli muukalaisia vaimoja, kutsuttaisiin paikalle myöhemmin:  "tulkoot tänne määrättyinä aikoina ja heidän kanssansa kunkin kaupungin vanhimmat ja tuomarit." Niin tehtiin. Vain muutama vastusti  asiaa.  Puolentoista viikon päästä, eli "kymmenennen kuun ensimmäisenä päivänä" vartavasten valitut miehet  "istuivat tutkimaan asiaa ja ensimmäisen kuun ensimmäiseen päivään he olivat selvillä kaikista miehistä, jotka olivat ottaneet muukalaisia vaimoja." Niinpä tehtiin luettelo, jossa mainittiin nämä miehet nimeltä.

Mitä sitten tapahtui? Esran kirja päättyy tuohon nimiluetteloon, mutta varmasti tehtiin niin, kuten oli jo ennalta sovittu, että muukalaiset naiset ja heidän synnyttämänsä lapset lähettiin pois. Vaikka se oli välttämätön asia,  mahtoi se olla surullinen päivä kun se tapahtui. Mitä miettivät miehet, vaimot ja lapset?  Surutyöhön oli ollut aikaa muutama kuukausi. Miten tuo kaikki vaikutti heidän myöhempään elämäänsä? Emme saa koskaan tietää sitä. Se suru ainakin olisi jäänyt kokematta, jos olisi jaksettu alunalkaen pysyä niissä raameissa, jotka Jumala oli antanut.

---
Esra: luvuista 7-10

---
Jumalan yhteyteen ovat kutsuttuja ihmiset kaikista kansoista. Jeesus, Jumalan Poika tuli tänne ihmiseksi ja  kuoli ristillä puolestamme ja siten sovittaen syntimme. Näin Hän hankki meille pääsyn Jumalan yhteyteen.