"Aina niitä vaan tarvii..." tuumin mielessäni eräänä tammikuisena aamuna, kun menin etsimään rukouskirjasta jakeita omaan tarpeeseeni. Mietin sitäkin, etten haluaisi olla jatkuvasti tarvitsevainen.
"Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys..." Jes. 33:6
"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret..." 5. Moos. 33:27
Se tarvitsevuus pitää kuitenkin Jumalan läheisyydessä, kuin aitauksessa. Jumalahan on kyllä lähellä, mutta herkästi sitä lähtisi karkumatkalle, muka jotain parempaa etsimään. Ja silti tuntee ja tietää, että siinä aitauksessa on apu lähellä, lupaukset voimassa, meitä kuullaan ja siihen saa tulla asiansa esittämään.
"Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." Matt. 6:34
"saati jos sanot, ettet voi nähdä häntä; asia on hänen edessänsä: odota häntä." Job 35:14
Toisaalta on tosiaan hyvä olla tarvitsevainen, ettei tule liian itseriittoiseksi :) Mukavaa päivää sinulle!
VastaaPoistaNiin on, vaikka se ei niin mukavantuntuinen olotila usein olekaan. Mukavaa päivää sinulle myös:)
Poista