Loputon tarve...

"Se on vain huomionhakemista.", saatamme joskus sanoa toisesta.  Toinen saattaa käyttäytyä sillä tavoin, että koemme sen jotenkin vaivalloiseksi. Emme ehkä osaa, emmekä jaksa, huomioida toista niin kuin toinen haluaisi. Ehkä  se sitä huomion hakemista onkin, mutta se ei ole vähäteltävä asia. Eikö itsellämmekin ole loputon tarve tulla nähdyksi, kuulluksi, huomioiduksi. Joskus huomaa Jumalaltakin odottavansa jatkuvasti jotain "erityistä" huomiota. Sitä ei kuitenkaan tarvitse hävetä. Jumala ei kyllästy eikä väsy meihin, vaikka olemmekin jatkuvasti hänen kimpussaan. Olemmehan Jumalan erityisiä lapsia. Hän osaa, ja jaksaa, ottaa meidät oikealla tavalla huomioon, ja antaa sen, mitä me tarvitsemme.

Siunattua päivää sinulle!